Oppositio haastoi hallitusta työelämäuudistuksista eduskunnan kyselytunnilla. Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) väitti, että hallitus ”kurittaa työntekijöitä”.
– Te romutitte työttömyysturvan, lakkautitte aikuiskoulutustuen sekä vuorotteluvapaan, heikensitte yt-lakia ja toteutitte paljon muita työntekijöitä koskevia heikennyksiä. Olette nyt tuomassa lain määräaikaisen työsopimuksen tekemiseksi ilman perustetta jopa vuodeksi, ja teidän omassa esityksessänne lukee, että on odotettavissa, että syrjintätapausten määrä kasvaa. Määräaikaisuuksien käyttö tulee lisääntymään, ja se lisää entisestään työntekijöiden kokemaa epävarmuutta ja työelämän pirstaleisuutta, Suhonen sanoi.
Hän muistutti, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ehkäisemään raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.
– Miksi tuotte esityksen, joka on ristiriidassa hallitusohjelmanne kanssa, Suhonen kysyi työministeri Matias Marttiselta (kok.).
Ministeri vastasi, että hallitus suhtautuu raskaus- ja perhevapaasyrjintään erittäin vakavasti. Hänen mukaansa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) valmistelee toimia niiden ehkäisemiseksi.
– Joka tapauksessa on selvää, että vaikka määräaikaisuuksien käyttöä voidaan lisätä, niin laissa tulee silti olemaan edelleen jatkossakin tietysti nämä kielletyt perusteet, ja niiden osalta tullaan pitämään myös tiukasti kiinni siitä, että tämä esitys ei tule lisäämään esimerkiksi sitten raskaus‑ ja perhevapaasyrjintää. Se on tietysti päivänselvä asia meille, Marttinen sanoi.
Oppositio kysyi myös henkilöperusteisen irtisanomisen helpottumisesta.
– Erityisen surulliselta tuntuu se, miten nämä hallituksen heikennykset — perusteettomat pätkätyöt, potkulaki — iskevät nuoriin työntekijöihin. Yhä pirstaleisempi työelämä on erityisen pahaa, sakeaa myrkkyä siinä tilanteessa, jossa ikäluokat ovat toinen toistaan pienempiä ja samaan aikaan mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet, sanoi kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.).
Työministeri Marttinen toppuutteli opposition huolia.
– Totta kai on niin, että näidenkin uudistusten jälkeen työntekijän turva säilyy edelleen vahvana. Hallituksen tekemät uudistukset ovat pohjoismaisella tasolla maltillisia, ne ovat oikeansuuntaisia, ne ovat hyvin perusteltuja.
Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) väitti hallituksen toimien lisäävän työttömyyttä.
– Herää ihan vakava kysymys, onko hallituksella koskaan ollutkaan tavoitteena se 100 000 uutta työllistä, hän viittasi hallitusohjelman tavoitteeseen uusista työpaikoista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) nauratti kansanedustajia toteamalla olevansa Yrttiahon kanssa ”perustavanlaatuisella tavalla eri mieltä lähes kaikista asioista”.
– Muun muassa siitä, että jos haluamme uudistaa suomalaista taloutta, suomalaisia työmarkkinoita, suomalaista sosiaaliturvaa, alentaa työntekijöiden verotusta, niin kyllä se minun mielestäni on sitä, että ollaan työntekijöiden asialla. Me haluamme, että Suomessa on enemmän työntekijöitä. Me haluamme, että Suomessa jokainen työikäinen ja työkykyinen ihminen saisi mahdollisuuden päästä töihin ja voisi elättää omien kykyjensä mukaan omaa perhettään ja itseään omilla palkkatuloillaan, ja että siitä palkasta jää enemmän käteen, pääministeri sanoi.
– Mutta tämä ei, edustaja Yrttiaho, koskaan tule onnistumaan vain valtion toimin. Siihen tarvitaan se yksityinen sektori, siihen tarvitaan ne yritykset, siinä tarvitaan ne yrittäjät, jotka ottavat riskiä, jotta se yritys menestyy, jotta siellä on niitä työpaikkoja. Tässä ei ole mitään muuta tietä. Joskus on kokeiltu muuta, ei ole toiminut, Orpo jatkoi.
Kansanedustaja Timo Suhonen nosti kyselytunnilla esille myös hallituksen päätöksen poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus.
– Päätös on kannanotto järjestäytymistä vastaan, ja se heikentää työntekijöiden turvaa ja työmarkkinoiden vakautta, Suhonen sanoi.
Työministeri Matias Marttinen muistutti Helsingin Sanomien gallupista, jonka mukana enemmistö ammattiliittojen jäsenistä aikoo pysyä jäsenenä verovähennysoikeuden poistumisen jälkeenkin.
– En usko, että tällä tulee olemaan merkittävää vaikutusta järjestäytymisasteeseen, eikä sen heikentäminen myöskään ole missään tapauksessa hallituksen tavoitteena, ministeri sanoi.
