Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan nykyinen lainsäädäntö jarruttaa tekoälyn hyödyntämistä julkisella sektorilla.
Suomella on Ikosen mukaan mahdollisuus nousta tekoälyn hyödyntämisessä edelläkävijäksi, mutta se vaatii myös sääntelyn uudistamista.
– Suomessa on korkean tason teknologista osaamista. Meillä on kaikki edellytykset ottaa tässä edelläkävijän rooli, julkisen hallinnon ICT-asioista vastaava ministeri Ikonen sanoo Verkkouutisille.
Lainsäädäntö hidastaa tekoälyn käyttöönottoa
Haasteena on se, että menneinä vuosina ja vuosikymmeninä ei välttämättä ole osattu ottaa huomioon nykyteknologian mahdollisuuksia.
Lopputuloksena on tilanne, jossa laki on Ikosen mukaan suhteellisen tiukka uusien teknologioiden käytön kannalta. Myös EU-tason lainsäädännön tulkinnat rajoittavat mahdollisuuksia.
Ikosen mukaan asiaan haetaan nyt muutosta.
– Me koitamme nyt katsoa tätä läpi ihan kautta linjan, että miten lainsäädäntö saataisiin muutettua tekoäly-ystävällisemmäksi.
Mallia voidaan ottaa myös naapurimaista. Esimerkiksi Ruotsissa on ministerin mukaan tulkittu sääntelyä siten, että tekoälyä ja automaatiota on voitu hyödyntää Suomea laajemmin.
Suomen on Ikosen mukaan oltava aktiivinen toimija tekoälyn ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Kyse ei ole pelkkien säästöjen etsinnästä. Tavoitteena on ministerin mukaan parantaa suomalaisille tarjottavia palveluita.
Chatbotit ja sähköinen asiointi etenevät
Konkreettisina ja jo toteutuksessa olevina käytännön esimerkkeinä Ikonen mainitsee lakimuutoksen, joka mahdollistaa valtionhallinnolle tekoälyä hyödyntävien chatbottien ottamisen käyttöön. Tähän saakka laki on määrännyt, että valtion käyttämien chatbottien on perustuttava ennalta kirjoitettuihin vastauksiin.
Muutoksen myötä asiakas voisi saada henkilökohtaisempia vastauksia ja parempaa neuvontaa vuorokauden ympäri.
Sujuvampien sähköisten palveluiden teemaan liittyy myös lakimuutos, jonka myötä kuolinpesän asiat voi hoitaa sähköisesti.
Myös suomalaiset yritykset voivat ministerin mukaan hyötyä tekoälyn edistämisestä julkisessa hallinnossa. Kun palveluita hankitaan kotimaisilta yrityksiltä, muodostuu niihin osaamista, jota voi myydä myös maailmalle.
Hyviä esimerkkejä onnistuneesta tekoälyn hyödyntämisestä löytyy Ikosen mukaan kuitenkin myös Suomesta.
Ministeri nostaa esiin Keski-Suomessa sijaitsevan Konneveden, jossa tekoälyä on hyödynnetty yksityisteiden avustushakemusten käsittelyssä.
– Käsittelyaika lyheni kuukausista päiviin, Ikonen kertoo.
Hyviä kokemuksia on saatu myös hyvinvointialueilta. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tekoälyä on hyödynnetty muun muassa tulkkauksessa sekä potilas- ja asiakastietojen kirjaamisessa.
Ikosen mukaan tekoäly voi vähentää terveydenhuollon ammattilaisten hallinnollista työtä ja vapauttaa aikaa varsinaiseen asiakastyöhön.
– Lääkäri voi keskittyä potilaan kohtaamiseen ja tekoäly tekee rinnalla kirjaustyön, jonka lääkäri varmistaa.
Ikosen mukaan tärkeää on se, että onnistuneita ratkaisuja saadaan mahdollisimman tehokkaasti otettua käyttöön myös kaikkialla.
– Kun jossain löytyy hyvä ratkaisu, niin sitten on olennaista, että ratkaisua lähdetään skaalaamaan.
Lakimuutosten ja kunnissa sekä alueilla käynnissä olevan kehitystyön ohella valtionhallinnossa on käynnistetty tulevaisuuteen tähtäävä visiotyö tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa. Tekoäly 2036-visiotyön yhtenä tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys valtionhallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden välillä siitä, mihin suuntaan tekoälymuutos on kulkemassa. Tavoitteena on pitkäjänteinen kehitystyö.
Visiotyön lisäksi erilaisiin tekoälykehitystä eteenpäin vieviin hankkeisiin on osoitettu rahaa. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on saanut valtiolta rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen tekoälyalusta.
Ikosen mukaan hanketta voi ajatella tekoälyinfrastruktuurin rakentamisena valtionhallinnolle.
– Sen ajatuksena on mahdollistaa tekoälyn käyttö jopa korkean turvallisuusluokan aineistoissa.
Hankkeen hyödyt voivat ministerin mukaan nousta pitkällä aikavälillä jopa 180 miljoonaan euroon. Säästöjä syntyy, kun esimerkiksi valtavia asiakirjamääriä voidaan käsitellä entistä tehokkaammin.
Lisäksi Ikonen mainitsee valtioneuvostossa käynnissä olevan tekoälyhankkeen, jonka tavoitteena on luoda lainvalmistelun tukena toimiva, tekoälyagentteja hyödyntävä järjestelmä. Rahoitusta on myönnetty myös liikenne- ja viestintävirasto Traficomille hallintopäätöksiä valmistelevaan tekoälyratkaisuun.
Rahoituksen jakamisessa on ajateltu etenkin hankkeita, joilla on laaja skaalautumispotentiaali, ministeri Ikonen kuvailee.
Tavoitteena ennakoivampi julkishallinto
Ikosen mukaan tekoälyn merkitys ei rajoitu nykyisten toimintatapojen nopeuttamiseen.
Tulevaisuudessa julkishallinto voisi hyödyntää olemassa olevia tietoja nykyistä ennakoivammin ja tarjota palveluita kansalaisille jo ennen kuin nämä itse osaavat niitä hakea.
Ministeri vertaa kehitystä verottajan esitäytettyyn veroilmoitukseen, jossa viranomainen hyödyntää jo hallussaan olevia tietoja ja tekee niiden perusteella ehdotuksen asiakkaalle.
Hänen mukaansa kehityksessä on samalla huolehdittava vastuullisuudesta, esimerkiksi yksityisyydensuojasta sekä siitä, että ihminen säilyy päätöksenteossa mukana.
Kaikessa kehittämistyössä on Ikosen mukaan tärkeää välttää tilanne, jossa eri viranomaiset rakentavat toisistaan irrallisia ratkaisuja.
– Siiloutuminen on yksi haaste, me tarvitsemme enemmän yhteistä tekemistä. Siksi luomme pidemmän aikavälin yhteistä näkymää.
Teknologiaan liittyy tiiviisti myös suvereniteetin käsite. Euroopassa on viimeisten vuosien aikana herätty siihen, että merkittävä osa käyttämästämme teknologiasta on peräisin Kiinasta tai Yhdysvalloista.
Täysi riippumattomuus maailman muista toimijoista ei Ikosen mukaan ole realistinen tavoite. Sen sijaan tärkeää on se, että valtio säilyttää kyvyn kontrolloida ja hallita dataa, teknologisen infrastruktuurin ja yhteiskunnan kriittiset toiminnot.