– Tiede kertoo, kuinka paljon ja miksi meidän pitäisi vähentää päästöjä. Tutkimus ja innovaatiot tuottavat niitä ratkaisuja, millä päästöjä voidaan vähentää. Taloustieteilijät kertovat, että pannaan hiilidioksidipäästöille hintaa niin homma kääntyy, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) listaa Verkkouutisten haastattelussa.
– Poliitikkoreppanoitten tehtäväksi jää sitten tehdä ne konkreettiset politiikkatoimet, jotka ovat kansalaisten hyväksyttävissä – koska muuten olet entinen poliitikko, hän jatkaa.
Tiilikainen ei ole aivan väärässä. Helsingin Sanomien hiljattaisen kyselyn mukaan suomalaiset pitävät ilmastonmuutoksen torjuntaa poliitikkojen tärkeimpänä tehtävänä, mutta eivät ole kovinkaan valmiita hyväksymään omaa elämäänsä hankaloittavia tai kallistavia toimia tavoitteen saavuttamiseksi.
Käytännön esimerkkejä etsivän ei tarvitse kuin seurata tiemaksujen tai polttomoottoriautojen kieltämisen ympärillä pyörivää keskustelua.
– Kysytään, että miksi politiikka ei kuuntele tiedettä? Kyllä kuunnellaan, mutta se tiede ei kerro, mikä on sosiaalisesti hyväksyttävä keino. Tämä on yhteisen päätöksenteon tehtävä demokratiaa kunnioittaen. Sen takia sosiaalinen hyväksyttävyys, oikeudenmukaisuus, korostuu, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pohtii.
Ranskan keltaliivimielenosoituksiin liittyi paljon muutakin kuin pelkkä raivo polttoaineen hintojen noususta. Silti Ranskan tapahtumat ovat Tiilikaisen mukaan hyvä esimerkki siitä, mihin tilanne voi johtaa.
– Ensin oltiin yhteen asiaan tyytymättömiä, ja vaikka hallitus perui sen, jouduttiin menemään hirveän paljon pidemmälle, että tyytymättömyys ikään kuin laantui – ja tuli muuten kalliiksi Ranskalle.
Ei tulla tuomitsemaan
Kimmo Tiilikaisen mielestä liikennepolitiikassa tulisi keskittyä ratkaisuihin, jotka ovat oikeasti toteuttamiskelpoisia ja nopeasti saatavilla. Hän pitää esimerkiksi SDP:n linjausta uusien polttomoottoriautojen kieltämisestä ja sähköautojen määrän valtavasta lisäämisestä epärealistisena. Mieluummin pitäisi järjestää kaikille autoilijoille mahdollisuus päästöjen vähentämiseen muun muassa uusiutuvien polttoaineiden käyttöä lisäämällä. Tiilikainen avaa liikenneajatteluaan tästä löytyvässä Verkkouutisten jutussa. Ministeri korostaa, etteivät päästöt vähene pelkillä tavoitteilla. Tarvitaan keinoja.
– Ei tulla kertomaan ihmisille, että ”hyi hyi, olet nyt todella syntinen” – vaan miten itse kunkin elämäntilanteessa, asumisympäristössä ja ammatissa voitaisiin niitä päästöjä vähentää.
– Mahdollisuuksia. Ei kieltoja ja sormenheilutusta.
Päästöjen vähentämisessä ovat usein vastakkain sääntelyä ja kannustamista painottavat linjat. Etenkin vasemmalla on katsottu, että verotuksen painopisteen siirtäminen haitalliseen toimintaan ja kulutukseen on epäoikeudenmukaista, koska se vähentää verotuksen progressiota. Pakottavan sääntelyn tarvetta perustellaan usein myös sillä, etteivät ihmiset ole yksinkertaisesti valmiita hyväksymään vaadittavia ilmastotoimia.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula herätti viime vuoden lopulla pienimuotoista kohua toteamalla, että tulevaisuudessa on päätettävä, kenellä on oikeus yksityisautoiluun.
– Kuulostaa siltä, että ajetaan samoja asioita kuin ennenkin, mutta otetaan siihen ilmastoperusteet, kun ei muuten ole oikein saatu kansan kannatusta näille mielipiteille, Kimmo Tiilikainen toteaa.
– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeää ja on poliittisten päättäjien tehtävä, että pystytään tekemään kansalaisten hyväksyttävissä olevat toimet, hän jatkaa.
Ympäristöministerin mukaan poliitikkojen olisi kyettävä kuitenkin myös ylläpitämään uskoa tulevaisuuteen ja toivoa siitä, että valtava ilmastourakka on tehtävissä.
– Jos siinä törmätään siihen, että ”me ei ainakaan ruveta mihinkään”, on peli pelattu. Kannattaa miettiä, miten toimet ovat hyväksyttävissä eikä ajaa vain täysillä seinään.
Ratkaisut kiinnostavat
Suomen päästöt ovat maailman mittakaavassa lähes olemattomat. Ilmastotekoja vaativa törmääkin väistämättä kysymykseen siitä, onko millään mitä me täällä teemme mitään merkitystä, kun Kiinan päästöt ovat liki kolme kertaa suuremmat kuin koko Euroopan unionin.
Ympäristöministerin mukaan Suomi on ilmastopolitiikassa kokoaan suurempi. Kimmo Tiilikainen muistuttaa, että etenkin Pohjoismailla yhdessä on paljon vaikutusvaltaa.
– Mahdollisuus vaikuttaa tulee siitä, että voimme osoittaa, mitä olemme tehneet. Pohjoismailla on kokonaisuutena iso puhevalta ja mahdollisuus vaikuttaa. Olemme maailman rikkaimpia maita ja keikumme hyvinvointimittareiden kärjessä. Samalla meillä on onnistuttu vähentämään päästöjä vuosikausia.
– Meillä on teknologiset ratkaisut ja osaaminen. Suuret taloudet tarvitsevat juuri niitä ratkaisuja. Kiinassa ja Intiassa tarvitaan vastauksia siihen, miten kasvavat energiatarpeet tyydytetään uusiutuvilla, miten energiatehokkuutta parannetaan ja miten vanhoja voimaloita voitaisiin käyttää fiksummin ja taloudellisemmin, Tiilikainen listaa.
Hänen mielestään Pohjolassa ei pidä vain tyytyä siihen, että ongelmia on meillä ratkottu.
– Pitää kertoa muille, miten olemme sen tempun tehneet.
Pohjoismaiden pääministerit ja ilmastoasioista vastaavat ministerit saapuivat perjantaina Helsinkiin keskustelemaan yhteistyöstä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kokouksen tavoitteena on kartoittaa konkreettisia toimia kohti Pohjoismaiden hiilineutraaliutta.
– Nyt on Pohjoismaiden paikka ottaa sitä johtajuutta. Tämä kokous on järjestetty sitä varten, että mietimme yhdessä miten vaikutuksemme voisi olla suurempi. Yhteenlaskettuna Pohjoismaat eivät myöskään ole mikään ihan pieni talous, Tiilikainen huomauttaa.
”Pitää olla haasteita”
Keskustan kannatus on jäänyt selvästi gallupeja noin 20 prosentin luvuilla johtavien SDP:n ja kokoomuksen taakse. Ylen tammikuun mittauksessa pääministeripuoluetta kannatti 16,1 prosenttia vastaajista.
Kimmo Tiilikainen ei suostu arvailemaan, miksi hallituskumppani kokoomuksen kannatus nousee samalla kun keskusta kärsii. Hän kiittelee joka tapauksessa hallituksen saavutuksia.
– Talouden käänne ja työllisyys. Velaksi elämisen lopettaminen. Ne olivat välttämättömiä juttuja. Ilmastopolitiikassa Suomen asema on aivan toinen kuin aikaisemmin.
– Nyt on kyse siitä, miten tätä hyvää kehitystä voidaan jatkaa ja miten koulutus- ja toimeentulotarpeita pystytään tunnistamaan. Se ei ole välttämättä mistään massiivisista rahasummista kiinni vaan siitä, että osutaan oikeisiin kohtiin.
Olisiko kokoomus sitten mieluisampi hallituskumppani kuin SDP?
– En lähde puolueita nimeämään tärkeysjärjestykseen. Sanon vain, että Suomessa tarvitaan hallitus, joka uskaltaa jatkaa uudistuksia eikä vedä käsijarrua pohjaan, Tiilikainen vastaa.
Ruokolahtelainen Tiilikainen vaihtoi kirjansa pääkaupunkiin kuntavaalien alla vuonna 2017. Kannatus ei kuitenkaan riittänyt Helsingin valtuustoon asti ja hän jäi varasijalle. Nyt keskusta on nimennyt ministerin Helsingin kärkiehdokkaakseen.
Millä aseilla keskustalle vaikeassa vaalipiirissä mennään läpi?
– Eihän se helppoa ole, mutta elämässä pitää olla haasteita, Tiilikainen naurahtaa.
– Tietysti se työ, mitä asunto-, energia- ja ympäristöasioissa on tehty – toivottavasti siitä on joku jälki jäänyt, hän jatkaa.
Tiilikainen nostaa esiin vuonna 2029 voimaan astuvan kivihiilikiellon, valtion osuuden raidejokerin rahoituksesta, kaupungin vuokra-asuntojen tulorajojen torjumisen ja kansainvälisen ympäristötyön.
Helsingin ministeri näkisi tulevaisuudessa metropolitason toimijana. Tähän kuuluisi tunneli Tallinnaan.
– Riippumatta siitä mistä se menee ja kuka sen rahoittaa ja rakentaa. Se tarvitaan.
LUE MYÖS:
Ympäristöministeri SDP:lle: Valtioko ne sähköautot maksaa?