Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) arvostelee suomalaista verotietojen julkisuutta ja esittää sen uudelleenarviointia. Valtonen kertoo viestipalvelu Xä pyytävänsä Suomen ulkomaanedustustoilta selvityksen muiden maiden käytännöistä.
– Mediassa pyöritellään taas ihmisten tulotietoja. Milloin tästä tuli normaalia? Valtonen kysyy kirjoituksessaan viitaten eiliseen veropäivään.
Ulkoministeri ihmettelee, miksi yksittäisten ihmisten tulotietoja on tarpeen käsitellä julkisuudessa nykyisessä laajuudessa. Hänen mukaansa Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellisen tehokas veroviranomainen, jonka ei pitäisi tarvita ulkopuolista apua.
– Olisiko verotuksen kohdistumista ja taakan jakautumista mahdollista tarkastella myös anonymisoidusti, kuitenkin ilman että mitään tilastollisesti merkittävää menetetään?
Valtonen nostaa esiin myös turvallisuusnäkökulman. Hän pitää ristiriitaisena, että Suomi panostaa kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, mutta ei kiinnitä riittävästi huomiota ihmisten ja pääoman suojaamiseen.
Voi heikentää vetovoimaa
– On käsittämätöntä, että näinä hybridivaikuttamisen aikoina suojaamme kyllä kriittistä infraamme, mutta miten on kriittisen pääoman, myös henkisen sellaisen, laita?
Valtosen mukaan veropäivään liittyvä julkisuus voi heikentää Suomen houkuttelevuutta osaajien, yrittäjien ja sijoittajien silmissä.
– Veropäivä ja siitä seuraavat lieveilmiöt eivät varsinaisesti ole mikään vetovoimatekijä muutenkin pääomaköyhään maahamme, Valtonen sanoo X:ssä.
Ulkoministeri osoittaa kysymyksensä valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.) ja oikeusministeri Leena Merelle (ps.).
Hän tiedustelee, pitävätkö ministerit verotietojen nykyistä julkisuutta oikeasuhtaisena vai pitäisikö lainsäädäntöä tarkastella uudelleen.
Valtonen perustelee mahdollista muutosta tarpeella tehdä Suomesta houkuttelevampi ihmisille, jotka osallistuvat maan talouden kehittämiseen työllään, keksinnöillään ja riskinotollaan.
Ulkoministeri kertoo ryhtyvänsä myös konkreettisiin toimiin kansainvälisen vertailutiedon hankkimiseksi.
– Pyydän ulkoministeriön alaisia edustustoja raportoimaan eri maiden käytännöistä. Raporttien pohjalta saamme kansainvälistä vertailutietoa päätöksenteon tueksi.
Valtonen lupaa toimittaa selvityksen Purralle ja Merelle heidän vastuualueidensa mukaisesti.
Suomessa verotietojen julkisuudesta säädetään lailla. Julkisia ovat muun muassa henkilön nimi, syntymävuosi, verotettavat ansio- ja pääomatulot sekä maksettujen verojen määrä.
Verohallinnon mukaan julkisuudella pyritään lisäämään avoimuutta ja mahdollistamaan yhteiskunnallinen keskustelu verotuksesta.
Julkiset verotiedot eivät kuitenkaan anna täydellistä kuvaa henkilön kaikista tuloista. Verohallinnon mukaan esimerkiksi vuonna 2024 noin 22 prosenttia suomalaisten kokonaistuloista jäi julkisissa verotiedoissa näkyvien tulojen ulkopuolelle.