Talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioivat Kauppalehdelle, millaisiin palkankorotuksiin Suomessa on tällä hetkellä varaa.
Saksassa maan suurin ammattiliitto IG Metall on hyväksynyt sopimuksen, jonka myötä palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja 3,3 prosenttia vuonna 2024. Ruotsissa puolestaan palkansaajapuolelta on pyydetty teollisuudessa 4,4 prosentin korotuksia.
Malirannan mukaan Suomen kilpailukykykehitystä on syytä verrata Saksan ohella laajemmin Suomen keskeisiin kilpailijamaihin. Hänen mukaansa on oleellista katsoa, miten palkat lopulta ovat kehittyneet, ei sitä, mitä sopimuskorotukset ovat olleet. Sopimuskorotusten ohella palkkojen kehitykseen vaikuttavat muun muassa palkkaliukumat.
– Jos historiallisesti katsottuna reaaliset yksikkötyökustannukset ovat korkeat, silloin pitäisi olla erityisen varovainen palkankorotusten kanssa, Maliranta sanoo KL:lle.
Malirannan mukaan Suomen hyvä kilpailukykytilanne tuo edellytyksiä palkankorotuksille, vaikka talouskasvu hiipuukin.
Kangasharju huomauttaa, että IG Metallin sopimuksen palkankorotukset ovat ensi vuoden osalta toteutumassa vasta kesällä, joten ensi vuoden sisällä korotustaso jää käytännössä reiluun kolmeen prosenttiin. Toki korotukset ovat sitten pohjissa tulevia vuosi ajatellen. Ruotsin palkankorotuksista puhuttaessa hän huomauttaa, että perinteisesti korotusvaatimuksesta on toteutunut kolme neljäsosaa, joten hän ennakoi lopullisten korotusten olevan noin kolme prosenttia ensi vuonna.
– Saksassa ja Ruotsissa on varaa korkeampiin korotuksiin kuin Suomessa, koska heillä on olemassa parempia paineilmaventtiilejä taloudessa, Aki Kangasharju toteaa KL:ssä.
Maliranta ei lähde ennustamaan kuinka paljon työehtosopimuksissa sovittavat sopimuskorotukset ensi vuonna ovat Suomessa, mutta hän ennustaa lopulta toteutuvien yksittäisten palkansaajien palkankorotusten olevan keskimäärin korkeita ensi vuonna. Hänen mukaansa yksi syy on se, että palkankorotusvaatimukset ovat korkeita vauhdikkaan inflaation takia.
– Jos työllisyys pysyy hyvänä, liukumat ovat ennakoitua isompia ja inflaatio jääkin 3-4 prosenttiin, niin ostovoima voisi pysyä ennallaan tai vähän parantua ensi vuonna, Kangasharju arvioi.
