Saksassa noin 5,1 miljoonaa suuriin ikäluokkiin kuuluvaa henkilöä saa lakisääteisestä eläkkeestään alle 800 euroa kuukaudessa, kertoo Die Welt -lehti.
Lukema on noin 40 prosenttia ikäryhmästä, joka siirtyy eläkkeelle vuosien 2024 ja 2036 välillä.
Tutkimuksen on tilannut saksalainen rakennusalan ammattiliitto IG Bau, ja sen on toteuttanut Pestel-Institut. Liiton johtaja Robert Feiger varoittaa, että tilanne johtaa Saksassa massiiviseen asumisköyhyyteen eli tilanteeseen, jossa vuokran maksamisen jälkeen ei jää tarpeeksi rahaa ruokaan, terveydenhoitoon tai sosiaaliseen elämään.
Pahimmin kärsii Nordrhein-Westfalenin osavaltio, jossa pienituloisten eläkkeensaajien määrä nousee 1,1 miljoonaan. Toiseksi suurin osuus on Baijerissa, jossa luku on 815 000.
Saksassa noin 760 000 eläkeläistä saa jo nyt valtion täydentävää perusturvaa. Vuonna 2010 osuus kaikista eläkeläisistä oli 2,5 prosenttia, mutta tällä hetkellä 4,3 prosenttia.
Tutkimuksessa huomioitiin vain lakisääteinen eläke. Yksityiset eläkkeet, omistusasuminen ja muu varallisuus eivät kuulu laskelmiin, mikä tarkoittaa, että lopullinen kokonaiskuva voi olla osalla hieman parempi.
Suomessa eläkejärjestelmä eroaa olennaisesti Saksan mallista. Suomalaisten kokonaiseläke koostuu työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja tarvittaessa takuueläkkeestä, joka takaa kaikille minimitulon. Yksin asuvan takuueläke yhdistettynä kansaneläkkeeseen on vuonna 2026 noin 980 euroa kuukaudessa.
Saksan eläkepaketti vaikuttaa liian myöhään
Suomessa keskimääräinen kuukausieläke vuonna 2024 oli Eläketurvakeskuksen mukaan 2 100 euroa ja mediaanieläke 1 848 euroa. Kuitenkin noin joka kolmas eläkkeensaaja sai alle 1 500 euron eläkkeen. Eläkkeensaajia oli viime vuoden lopussa 1,6 miljoonaa.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan noin joka kymmenes suomalainen eläkkeensaaja elää suhteellisen pienituloisuuden rajan alapuolella, kun rajaksi asetetaan EU-suosituksen mukaisesti 60 prosenttia mediaanitulosta. Yksinasuvilla, terveysongelmista kärsivillä ja työkyvyttömyyseläkeläisillä toimeentulovaikeudet ovat yleisimpiä.
Sekä Saksaa että Suomea koskee sama demografinen paine: suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, asumiskustannukset kaupungeissa nousevat ja eläkejärjestelmien rahoitusta on monessa maassa jouduttu vahvistamaan.
Saksan hallituksen vuoden 2025 eläkepaketti pyrkii vakauttamaan eläketason vuoteen 2031 saakka, mutta Pestel-Institutin tutkimus muistuttaa, että monella suurten ikäluokkien edustajalla muutos tulee liian myöhään.