Sodat päättyvät neuvotteluihin.
Miksi Venäjän poliittinen ja sotilaallinen johto näyttävät suhtautuvan rauhanneuvotteluihin huomattavasti Ukrainaa nihkeämmin?
Yksi selitys tähän voi löytyä siitä, että osapuolet arvottavat tulevaisuutta eri tavoilla. Tätä mallinnetaan diskonttokorolla.
Diskonttokorko tarkoittaa korkoprosenttia, jolla tulevaisuudessa saatava hyöty muutetaan nykyhetken hyödyksi. Se kertoo siis, kuinka paljon tulevaisuudessa saatavan maksun arvoa pienennetään, kun arvioidaan sen arvoa tänään.
Neuvottelutilanteissa diskonttokorko on erityisen tärkeä, koska sen avulla voidaan arvioida, kuinka paljon tulevaisuudessa saatavat rahat, säästöt tai hyödyt ovat arvoltaan tänään.
Yksinkertaisuuden vuoksi, asian havainnollistamiseksi, oletetaan, että Venäjällä ja Ukrainalla on muuten samat voimavarat, mutta Venäjällä on matalampi diskonttokorko. Kumpi neuvotteluissa voittaa? Miksi?
Venäjällä on tässä lähtökohtaisesti parempi neuvotteluasema, jos voimavarat ovat samat, mutta Venäjällä on matalampi diskonttokorko. Todellisuudessa näin ei ole; Venäjä on voimavaroiltaan vahvempi.
Mutta vaikka voimavarat olisivat tasaiset, Venäjä olisi silti neuvotteluissa vahvoilla – halusimmepa sitä tai ei.
Venäjän matalampi diskonttokorko tarkoittaa, että se arvostaa tulevaisuudessa saatavia hyötyjä enemmän kuin Ukraina.
Venäjällä on aikaa odottaa
Miksi tämä on etu neuvotteluissa?
Venäjä on kärsivällisempi. Sille tulevaisuudessa saatava hyöty on lähes yhtä arvokas kuin heti saatava hyöty.
Ukraina on kärsimättömämpi. Se haluaa todennäköisemmin saavuttaa ratkaisun nopeasti, koska tulevaisuuden hyödyt ovat sille vähemmän arvokkaita.
Venäjä voi odottaa pidempään. Sillä on vähemmän painetta hyväksyä epäedullinen sopimus nopeasti.
Venäjä voi hyötyä neuvottelujen pitkittymisestä. Jos sopimuksen hyödyt toteutuvat tulevaisuudessa, Venäjä arvostaa niitä suhteellisesti enemmän.
Johtopäätös: matalampi diskonttokorko tekee Venäjästä kärsivällisemmän ja vähentää kiirettä hyväksyä epäedullinen sopimus.
Näyttää kaikesta päätellen siltä, että Venäjällä on matalampi diskonttokorko kuin Ukrainalla. Jos näin on, niin Venäjä käyttäytyy kannaltaa järkevästi pitkittäessään neuvotteluja. Kyse ei siis ole vain pahantahtoisuudesta, vaan järkisyin perusteltavissa olevasta rationaalisuudesta. Venäjä käyttäytyy tavalla, jota opetetaan peliteorian oppikirjoissa.
Sopimuksia solmittaessa, myös rauhansopimuksista neuvoteltaessa, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tietty hyöty tänään ei ole yhtä arvokas kuin sama määrä tulevaisuudessa.
Tänään saatavan hyödyn voi sijoittaa tuottamaan korkoa.
Tulevaisuuden maksamiseen liittyy riski, esimerkiksi maksun viivästyminen tai sopimuskumppanin maksukyvyttömyys.
Inflaatio heikentää rahan ostovoimaa. Rahaa ei voi käyttää muihin tarkoituksiin odotusaikana. Diskonttokorko ottaa nämä tekijät huomioon.
Mitä korkeampi diskonttokorko, sitä vähemmän tulevaisuudessa saatava hyöty on nykyhetkessä arvoltaan. Venäjä käyttää diskonttokorkoa neuvottelustrategiana täysin peliteorian oppikirjojen mukaisesti. Diskonttokorko vaikuttaa siihen, miten eri osapuolet arvottavat saman hyödyn.
Venäjällä on Ukrainaa matalampi diskonttokorko eli se näkee sopimuksesta seuraavat hyödyt arvokkaampana. Osapuolten käyttämät laskentaoletukset voivat poiketa toisistaan.
Neuvottelijan kannattaa selvittää, millä diskonttokorolla toinen osapuoli laskee. Näin saadaan ymmärrystä siitä, miten vastapuoli arvottaa tulevaisuuden hyödyt. Ei pidä vain olettaa, että toiset näkevät asiat samoin kuin itse näkee. Yleensä näin ei ole.
Huomionarvoista on, että Venäjän tavoitteet eivät sodan aikana ole muuttuneet. Tätä he eivät suinkaan ole salanneet, vaan johdonmukaisesti kertoneet tätä viestiä kaikille, jotka vain viitsivät kuunnella. Aika harva lännessä näkyy kuunnelleen.
Ukrainan kannalta tilanteen tekee erityisen hankalaksi se, että Venäjä on valmis kärsimään saadakseen haluamansa.