Miksi maailman johtajat ovat niin vanhoja?

Kymmenen väkiluvultaan suurimman maan johtajat ovat yli 70-vuotiaita.
Joe Bidenin ja Donald Trumpin ensimmäinen vaaliväittely on tarkoitus pitää kesäkuussa. AFP / LEHTIKUVA / BRENDAN SMIALOWSKI
Joe Bidenin ja Donald Trumpin ensimmäinen vaaliväittely on tarkoitus pitää kesäkuussa. AFP / LEHTIKUVA / BRENDAN SMIALOWSKI

Maailman kymmenen väkirikkaimman maan johtajat ovat kaikki täyttäneet vähintään 70 vuotta. Vanhin on Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, 81. Vielä 10 vuotta sitten vain yhdessä näistä kymmenestä maasta oli yli 70-vuotias johtaja.

The Wall Street Journal kysyy, miksi maailman johtajat ovat nyt niin vanhoja, etenkin kun väestön mediaani-ikä saattaa olla jopa 40 vuotta maan päämiestä alempi. Näin on muun muassa Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Afrikassa väestö on nuorta, mutta johtajat vanhoja, kun taas sijaan Euroopassa väestö on iäkkäämpää, mutta moni johtaja kansainvälisesti vertaillen nuori. Tämän tulkitaan johtuvan vahvasta monipuoluejärjestelmästä – puolueilla on intressi houkutella riveihinsä nuorempia jäseniä.

Yhdysvaltain ensi syksyn presidentinvaaleissa Biden ja Donald Trump, 77, ovat jälleen kerran historian vanhimmat ehdokkaat, ja myös kongressin keski-ikä saavutti vuonna 2021 ennätyslukeman, vaikka äänestysikäisistä amerikkalaisista 39 prosenttia on alle 40-vuotiaita.

Maailman johtajien keski-iän nousuun on muitakin syitä, kuin terveydenhuollon kehittyminen ja sitä kautta ihmisten pysyminen toimintakykyisinä pidempään. Autokratian lisääntyminen kansainvälisesti vaikuttaa siihen, että vallan kahvassa pysytään pidempään, kuten esimerkiksi Venäjällä, jossa Vladimir Putin, 71, aloitti juuri viidennen kautensa presidenttinä. Tutkimuslaitos V-demin mukaan maailman väestöstä 35 prosenttia asuu maissa, jotka ovat muuttumassa autokraattisempaan suuntaan.

Vaalikampanjoiden kallistuminen puolestaan voi rajata nuorempia ehdokkaita ulos. Vuonna 2020 Yhdysvalloissa pidettyjen vaalien kampanjabudjetit nielivät yhteensä 15 miljardia dollaria.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Politiikan tutkija Charles McClean Yalen yliopistosta toteaa WSJ:lle, että nuorempien ehdokkaiden jääminen syrjään ei ole vain Yhdysvaltojen ongelma, vaan sama tilanne on esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa, jossa nuorten on vaikea kilpailla pitkän linjan ammattipoliitikoiden kanssa.

Kokemus ei ole huono asia politiikassa, toimittaja huomauttaa analyysissään, mutta jos päättäjissä ikääntyneet ovat yliedustettuina, nuoret voivat kokea, ettei heille tärkeitä asioita huomioida päätöksenteossa.

– Nuoret ovat yleisesti ottaen vähemmän kiinnostuneita äänestämisestä, kun päättäjät ovat heitä paljon vanhempia, McClean sanoo.

Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Pieni, mutta äänekäs joukko levittää valheita Suomesta ja suomalaisista, Seida Sohrabi sanoo näkökulmassaan.
Ryhmäjohtaja Tytti Tuppuraisen mielestä aihe on tärkeä.
Mainos