Ukrainan läntiset liittolaiset Yhdysvaltojen johdolla ovat amerikkalaistutkija Ira Strausin mukaan pidätelleet Ukrainan armeijan vastahyökkäyksiä Venäjän alueelle hyökkäyssodan käynnistymisestä alkaen.
Ukrainalla olisi kansainvälisen oikeuden nojalla oikeus ulottaa puolustustaistelunsa myös Venäjän maaperälle, mutta kumppanit, joiden tukea presidentti Volodymyr Zelenskyin johtamalla maalla ei ole varaa menettää, eivät ole sitä toistaiseksi sallineet.
– Yhdysvallat ja muut maat ovat asettaneet rajoituksia toimittamiensa aseiden hyväksyttäville kohteille ja vaatineet Kiovaa vakuuttamaan, että näillä aseilla ei isketä Venäjän alueelle, Atlantic Council -ajatushautomossa toimiva Straus kirjoittaa artikkelissaan.
Lännen yltiövarovainen linja on johtanut hänen mukaansa siihen, että Venäjä voi jatkaa sodan eskaloimista ilman pelkoa oikeasuhteisista vastatoimista. Hyökkääjä on siis tavallaan saanut takuut siitä, että kaikki tuhoaminen rajoittuu Ukrainan alueelle, siviilikohteet mukaan lukien.
– Jos Ukraina saisi asianmukaiset aseet ja läntisiltä kumppaneiltaan vihreää valoa voidakseen iskeä Venäjän omaan infrastruktuuriin, Moskova todennäköisesti harkitsisi meneillään olevaa pommituskampanjaansa uudelleen, Moskovassa kansainvälisten suhteiden professorina 1997–98 ja 2001–02 toiminut Straus toteaa.
Itsepuolustus on Strausin mukaan jokaisen valtion perusoikeus, ja tämä koskee myös laillisia ja oikeasuhteisia vastatoimia.
– Ukrainan kumppanien tulisi edistää maan kykyä käyttää tätä oikeuttaan eikä heikentää sitä, Straus sanoo.
– Miksi länsi suojelee Venäjää? Syyt siihen ovat usein olleet kaikkea muuta kuin loogisia. Jotkut ovat väittäneet, että jos Ukrainan sallittaisiin iskeä Venäjällä sijaitseviin kohteisiin tai jos Ukrainalle annettaisiin tarpeeksi aseita, Putin saisi tekosyyn jatkaa hyökkäystään – aivan kuin hän tarvitsisi sellaista, hän toteaa.
– Jos Ukrainalle olisi annettu riittävästi aseita reilua taistelua varten, se olisi todennäköisesti saavuttanut voiton jo kauan sitten. Jos Kiova olisi saanut riittävästi aseita ennen kuin Vladimir Putin aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä, sotaa ei luultavasti olisi edes käyty, hän painottaa.
Lännen politiikka on Strausin mukaan epäonnistunut Putinin hillitsemisessä, mutta tappiollisen sodan realiteetit pidättelevät häntä kyllä.
– Putin halusi lyhyen ja voitokkaan sodan, mutta hän on nyt sotkeutunut Euroopan suurimpaan konfliktiin sitten toisen maailmansodan. Venäjän armeija ei ole kovinkaan innostunut sodasta, ja se saattaa kieltäytyä noudattamasta käskyjä, jos Putin menee liian pitkälle. Tällä voi olla kohtalokkaita seurauksia Putinin hallinnolle, joka saattaa olla huomattavasti oletettua hauraampi.
