Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pitää Suomen Nato-hakemuksen tähänastisia vaikutuksia positiivisina. Ilta-Sanomien kolumnissaan Aaltola sanoo, että hakemus oli ”tärkeä etappi havahtumisessa geopoliittisiin tosiseikkoihin”.
– Näemme nyt asioita peilistä, joita emme halunneet aikaisemmin tunnistaa; joita olimme halunneet itsessämme ja ympäristössämme kieltää.
Aaltola arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaisissa tuntemuksia, joita emme olleet ymmärtäneet vuosikymmeniin. Tilanteen samaistaminen talvisodan karuun muistoon kävi luonnostaan.
– Nato-hakemuksesta on jo seurannut paljon hyvää. Olemme saaneet takeita suojasta keskeisiltä naapurimailta, Britanniasta sekä Yhdysvalloista. Olemme myös korottaneet puolustusmenoja. Paljon tarpeellisia ja konkreettisia asioita on jo syntynyt, Aaltola kirjoittaa.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja muistuttaa kuitenkin pitkän aikavälin strategian merkityksestä. Hän pitää erittäin tärkeänä sitä, että Suomen tulisi ”muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mihin pyrimme matkalla Natoon ja Nato-jäsenenä.”
– Suomi tarvitsee tähän aikaan päivitetyn strategian, joka ei ammenna poutasään nostalgiasta.