Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.) patistaa EU:n komissiota luomaan yhtenäiset pelisäännöt tilanteisiin, joissa EU:n alueelle kohdistuu massiivinen ”joukkoryntäys”, kuten viimeksi Espanjalle kuuluvassa Ceutassa.
– EU:n ulkorajavaltiot ovat hankalassa asemassa, koska yhteistä toimintamallia tällaisiin tilanteisiin ei ole. Tähän kaivattaisiin komission lainsäädäntötyötä, miten näissä toimitaan, kun kyse ei ole turvapaikanhausta, vaan geopoliittisesta painostuksesta, Aaltola kommentoi asiaa Verkkouutisille.
Aaltola toimii EU-parlamentin EPP-ryhmän koordinaattorina ”Eurooppalainen demokratian kilpi” -erityisvaliokunnassa, joka käsittelee muun muassa geopoliittista painostusta ja hybridivaikuttamista.
Aaltola kertoo jättäneensä asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle. Siinä hän toteaa, että tämänkaltaisissa tilanteissa EU-jäsenmaat on jätetty ”improvisoinnin varaan”. Suomessa säädettiin rajaturvallisuuslaki ja pantiin itäraja kiinni. Espanjalla on ollut omat keinonsa vastata tilanteisiin.
Aaltolan mukaan ei voi olla niin, että EU:ssa syntyy erilaisia ”hätätilanteen ratkaisuja”, joita sitten testataan eri oikeusasteissa. Tätä lainsäädäntökehikon harmaata aukkoa käyttävät hyväkseen ne, jotka pyrkivät hajottamaan EU:n yhtenäisyyttä. Tilanteet aiheuttavat jäsenmaiden välillä helposti kahnauksia, kun selkeitä pelisääntöjä ei ole.
Aaltola korostaa, että Schengen-alueen valtioilla pitäisi olla vähintäänkin yhtenäinen ymmärrys ja käsitys siitä, miksi tällaisia operaatioita tapahtuu ja mihin niillä pyritään. Tiedustelulähteiden mukaan Ceutan tapauksessa Marokko vähintäänkin päästi lähes 60 000 ihmistä etenemään pyrkimyksenä hyödyntää tätä poliittisesti.
Yhteistyötä palautuskeskuksissa
EU:ssa on viime aikoina pyritty tehostamaan ulkorajojen valvontaa ja edistämään yhteistä turvapaikkajärjestelmää. EU:n uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta ryhdyttiin soveltamaan kesäkuussa. Sopimuksen mukaan perusteettomia turvapaikkahakemuksia voidaan käsitellä jo rajalla, turvapaikkaprosessin voi siirtää EU:n ulkopuolelle ja vastaanottopalveluita rajataan tiukemmin.
Maaliskuussa Euroopan parlamentissa hyväksyttiin laki, joka sallii EU:n ulkopuolelle rakennettavat palautuskeskukset, joihin kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita voidaan lähettää odottamaan palautusta.
Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu Italian ja Albanian välisestä sopimuksesta, jossa Välimeren alueelta pelastettuja turvapaikanhakijoita ohjataan Albaniassa sijaitseviin keskuksiin odottamaan käsittelyä. Yle uutisoi keskusten olosuhteiden herättäneet kovaa arvostelua ihmisoikeusjärjestöissä.
Italia esitteli malliaan kuitenkin muiden EU-maiden sisäministereille tällä viikolla. Suomen sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi jo kesäkuun alussa Suomen selvittävän niin sanotun palautuskeskuksen perustamista yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Aaltola kannattaa yhteistyötä.
– Näitä pitäisi laittaa vireille, koska tilanne saattaa äityä pahaksi joillain rajoilla, Aaltola korostaa.
Aaltolan mukaan palautuskeskuksia olisi syytä perustaa turvallisiksi luokiteltuihin kolmansiin maihin, jotka sijaitsevat mahdollisimman lähellä maahantulijoiden lähtömaita. Asialla on merkitystä Suomen kannalta tilanteessa, jossa Venäjä on mukana tässä geopoliittisessa pelissä houkutellessaan tulijoita myös itärajalle.
Aaltolan mukaan on selvää, että olosuhteiden palautuskeskuksissa on oltava kansainvälisten standardien mukaisia.
– Ne eivät voi olla mitään rangaistuslaitoksia, vaan niiden on tarjottava ihmisille suojaa.
Europarlamentaarikko Mika Aaltolan mielestä kaikista tärkeintä tässä ja nyt olisi patistaa EU-komissiota kuitenkin yhtenäisiin pelisääntöihin Ceutan ja muun vastaavankaltaisten äkillisten rynnäkkötilanteiden varalle.
– Tiedän, että EU:ssa on kesälomaa jäljellä, mutta se ei tarkoita, että maailma pysähtyisi.