– Se oli viesti ja välineellistetyn maahantulon demonstraatio, kirjoittaa europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.) viestipalvelu X:ssä
– Kymmenen päivää. Niin kauan kului Espanjan pääministerin Algerian-vierailusta siihen, että Ceutan raja petti ja lähes 50 000 ihmistä rynni vuorokaudessa 85 000 asukkaan kaupunkiin.
Aaltolan mukaan ajoitus voi olla sattumaa.
– Mutta jos työhypoteesina pidetään, että Marokko salli padon aueta, kuten se todistetusti teki vuonna 2021, kuva tarkentuu. Kyse ei ollut muuttoliikkeestä eikä suorasta sotilaallisesta operaatiosta. Se oli poliittinen viesti, ja sillä oli eri vaiheita.
Aaltolan mukaan ensimmäinen vaihe on hinta matkasta.
– (Espanjan pääministeri Pedro) Sánchez lensi Algeriin energiajohtajien kanssa lämmittämään suhdetta, joka jäätyi 2022, kun Espanja asettui Marokon puolelle Länsi-Saharan kysymyksessä. Nyt Madrid tasapainotti takaisin, ja Rabat näytti, että tasapainoilulla on hintansa, joka maksetaan Espanjan etelärajalla.
Toinen vaihe oli kyvyn paljastus.
– Vuorokaudessa kaupungin väkiluku kasvoi puolella. Logistiikka petti, turvallisuusjoukot venyivät, sisäpoliittinen paine räjähti ja Schengenin sisärajoille ilmestyivät tarkastukset. Maksimaalinen vaikutus, pienellä kikalla. Tämä on välineellistämisen oppikirjaa, Aaltola kirjoittaa.
Kolmas on kaksinaamaisuus.
– Ensin Marokon viranomaiset seisoivat tumput suorina sallien ihmisten rynniä. Tunteja myöhemmin Marokon vesitykit työnsivät ihmisiä takaisin kameroiden edessä. Juuri niin väline toimii: hana auki ja kiinni, ja kummastakin liikkeet voi kiistää. Kiistettävyys ei kuitenkaan ollut todiste syyttömyydestä. Se on menetelmän ominaisuus, kiistettävyys.
Aaltolan mukaan Ceuta ei ollut harjoitus kaupungin valtaamisesta.
– Se oli harjoitus sen horjuttamisesta ja muistutus siitä, että rajayhteistyö kolmannen maan kanssa ei ole tekninen sopimus vaan poliittinen suhde, joka voidaan irtisanoa yhdessä yössä. Suomessa tämä tiedetään Venäjän suhteen. Ceutasta on syytä oppia meilläkin. Venäjällä varmasti hihassaan nyt myös rynnäkköversio, hän arvioi.
Europarlamentaarikko muistuttaa, että Eurooppa ei voi ulkoistaa ulkorajaansa naapurin hyvälle tahdolle, ei idässä eikä etelässä.
– Nyt valtaosa (Ceutaan tunkeutuneista) on palannut. Marokko kuitenkin EU-riippuva maa. Viesti voitiin lähettää, mutta hinta sen ylläpitämisestä olisi kasvanut vauhdilla.
Aaltola katsoo, että massiivisen rajanylityksen akuutti vaihe näyttää olevan ohi.
– Huomio on nyt siirtynyt jäljellä olevien henkilöiden poistamiseen, ruumiiden talteenottoon, normaalin elämän palauttamiseen Ceutaan sekä uuden vastaavan aallon estämiseen.
Aaltolan mielestä keskeistä on huomata, että jotkut levittivät aktiivisesti huhuja, että raja on auki, kuten hetken aikaa olikin.
– Ohjeita rajan ylittämiseksi. Eri kanavalle tulvi sisältöä. Osa tästä oli selkeästi organisoitua. Syytöksiä ihmissalakuljettajien ja Marokon roolista. Ehkäpä Algerian. Asia on syytä tarkasti tutkia.
– Olemme (Euroopan) parlamentin demokratiakivessä perehtyneet välineellistetyn maahantulon poliittisen käyttöön. Keinoihin sen estämiseen. Koordinoin siellä Euroopan suurimman puolueen työtä. Keskiössä on ollut Euroopan itäinen ja eteläinen raja. Tilanne ja niksit eivät tulleet yllätyksenä, Aaltola kertoo.
Hän huomauttaa, että Venäjä aktivoitui nopeasti.
– (Uutiskanava) RT ja pro-venäläiset verkostot levittivät satoja artikkeleita, käyttäen kriisiä pelon lietsomiseen ja EU:n hajanaisuuden mustamaalaamiseen. Tätä se tekee aina. Klassista hybridivaikuttamista, haettiin opportunistisesti hyötyjä. Samaan aikaa kun Venäjä itse epävakauttaa Sahelin aluetta ja työntää ihmisiä yhdessä ihmissalakuljettaja organisaatioiden kanssa merelle Libyassa, Aaltola huomioi.
Hän toteaa, että asiaan on myös ratkaisu.
– Kovennettu palautuslaki äänestiin selkein numeroin läpi (Euroopan) parlamentissa. Nyt Euroopan hallituksista koostuvan neuvoston on syytä asettaa kaikkia sitova laki vitkastelematta läpi, Aaltola vaatii.