Ennallistamisasetuksen tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, mutta metsäsektori on suhtautunut asetukseen kriittisesti, kertoo Talouselämä.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto näkee, että ennallistamisasetus on pahimmillaan Suomelle taloudellisesti erittäin raskas.
– Sen toteuttamiseen ei ole velkajarru-Suomessa käytännössä varaa, Aalto sanoo.
Hän kertoo, että metsäbiotalouden tiedepaneelin arvion mukaan hakkuumäärät vähenisivät 3,5–17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
– Enimmillään määrä vastasi 40 teollisen sahan vuotuista puun käyttömäärää.
Asetus on metsäjohtajan mukaan hyvä esimerkki huonosta sääntelystä.
– Sitä tehtiin vuosia, ja nyt on mennyt useita lisävuosia, joiden aikana toinen toistaan viisaampia tutkijoita ja virkamiehiä on miettinyt, mitä asetus oikein edes tarkoittaa.
Suomen pitää jättää komissiolle esitys ennallistamistoimista syyskuussa.
Aalto laittaisi ensisijaisesti painetta siihen, että komissiossa ymmärrettäisiin ennallistamisasetuksen olevan Suomen lähtökohdista toteuttamiskelvoton.
Valtiovallan edustajien pitäisi myös hänen mukaansa keskustella muiden metsäisten maiden kanssa, jotta useampi jäsenmaa tulisi Suomen ja Ruotsin kelkkaan vaatimaan ennallistamisasetuksen keventämistä.
– Lisäksi määritelmien esimerkiksi metsäluontotyypeistä pitäisi olla tiukkoja ja yksiselitteisiä, jotta käytännön metsätaloudessa ymmärretään, mitä voidaan tehdä, hän linjaa.
Kyse on EU:n lainsäädännöstä, jonka tarkoitus on pysäyttää luontokadon eteneminen. Ennallistamisasetus tuli voimaan 18. elokuuta 2024, ja se velvoittaa jäsenmaita toteuttamaan toimenpiteitä heikentyneiden ekosysteemien tilan parantamiseksi maa- ja vesialueilla.