Merenkurkun silta kytkee Suomen pohjoismaihin ja länteen, luo erittäin vahvan kasvavan talousalueen ja kaiken lisäksi vahvistaa huoltovarmuuttamme merkittävästi
Merenkurkun sillan ja eurooppalaisen junayhteyden Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja sen merkitystä on usein vaikea ymmärtää. Ilmeisten liikenteellisten ja mittavien taloudellisten hyötyjen lisäksi sillä on merkittävä huoltovarmuuttamme vahvistava rooli. Huoltovarmuus on Suomelle tällä hetkellä keskeisempi asia kuin koskaan sotiemme jälkeen. Koska naapurimme Venäjän uhka on tällä hetkellä aivan erilainen kuin ennen ja toiminta täysin arvaamatonta hyvin ikävässä mielessä.
Siksi paras tapa vahvistaa samalla sekä heikossa tilassa olevaa talouttamme ja samalla huoltovarmuuttamme on Merenkurkun kiinteä yhteys Vaasasta Uumajaan. Joka yhdistää Suomen kiinteällä yhteydellä Länsi-Eurooppaan. Tämä on erittäin tärkeä varsinkin siinä tapauksessa, että Venäjä alkaisi häiritsemään laivaliikennettä Itämerellä. Tällöin Suomen rahtikuljetukset joutuisivat mittaviin ongelmiin. Kiinteällä yhteydellä pystytään varmastaan vahva yhteys koko Euroopan raideverkkoon. Lisäksi Silta korvaisi myös kiistellyn Jäämeren-rata hankkeen, koska se loisi Seinäjoelle jatkuvan Eurooppalaisen raideleveyden raideyhteyden Trondheimiin ja Narvikiin ja sitä kautta yhteyden Atlantille ja Nato-maihin ja samalla koko Eurooppaan sekä Norjaan ja Ruotsiin. Joissa aletaan Nato-jäsenyytemme seurauksena säilyttämään myös Suomelle tärkeää varustusta.
On tärkeä huomioida, että rata ei hyödyttäisi Suomea vain huoltovarmuuden osalta vaan vahvistaisi samalla jo nyt erittäin vahvaa talousaluetta, jossa Suomi on tällä hetkellä se heikoin lenkki. Ja loisi Suomen taloudelle uudenlaisen merkittävän piristysruiskeen, jota nyt todella tarvitsisimme.
Yhteys loisi erittäin vahvasti kasvavan talousalueen Merenkurkkuun. Se olisi vahva yhtenäinen ja integroitunut talousalue, joka loisi yhtenäisenä ja yhtenä työssäkäyntialueelle suomelle sen tarvitsevaa taloudellista toivoa ja kasvua. Alueen, josta on syntymässä esimerkiksi yksi uuden talouden ja vetyteollisuuden eurooppalaisista keskittymistä. Molemmilla puolilla merenkurkkua on tulossa yli 10 miljardin investoinnit. Merituulivoimaan, metsäteollisuuteen, vetyyn sekä muuhun teollisuuteen sekä myös muita merkittäviä investointeja. Tämä välillä Kristiinankaupunki – Kokkola ja Sundsvall – Skellefteå. Suurimpana näistä jo käynnissä oleva 3 miljardin Northvoltin akkutehdas investointi Skellefteåssa ja yli miljardin metsäteollisuuden investoinit Ruotsin Västerbottenissa ja Komatsun suuri investointi uuteen tehtaaseen Uumajassa. Suomen puolella Wärtsilän satojen miljoonien investointi uuteen tehtaaseen, Shanshanin 1,3 miljardin akkumateriaalitehdas, Miljardien Freyr Batteryn ja Suomen malmijalostuksen katodimateriaalitehdas sekä Epsilonin Advanced Materialsin anoidi-materiaalitehdas Vaasassa. Kokkolan seudulla Keliberin yhteensä miljardin investoinnit Litium kaivokseen Kaustiselle sekä akkukemikaalitehtaaseen ja rikastamoon Kokkolaan. Ja CFC Finlandin 500 miljoonan investointi Vetylaitokseen Kristiinankaupunkiin.
Silta muuttaisi myös Suomen maantieteellistä asemaa saarena.
Liikenteellisesti sillan avulla Helsingistä pääsisi Seinäjoki-Vaasa-Uumaja radan kautta vaihtamalla Seinäjoella Eurooppalaisen raideleveyden junaan Tukholmaan kuudessa ja puolessa tunnissa. Kunhan jo käynnissä oleva Ruotsin puolen merkittävä Uumaja-Tukholma välin parannus valmistuu.
Samalla se muodostaisi rahtiliikenteelle aivan uudenlaisen kiinteän reitin Eurooppaan junalla ja poistaisi riippuvuuttamme laivaliikenteestä. Koska myös Tanskan Rödbyn ja Saksan Puttgårdenin välinen tunneli valmistuu vuonna 2029. Tällöin rahdin voisi lastata junaan Seinäjoella ja viedä siitä Junalla mihin tahansa Euroopassa ilman riippuvuutta laivakuljetuksista tai Atlannille Norjan suuriin satamiin Narvikiin tai Trondheiminiin.
Samalla Silta mahdollistaisi helposti Suomen ja Ruotsin tulevien vetyverkkojen kytkemisen toisiinsa sekä uusien sähkönsiirto ja tietoliikenne yhteyksien Ruotsiin helpon rakentamisen. Silta myös loisi merkittävät mahdollisuuden uuden merituulivoiman rakentamisen sillan yhteyteen sekä sen lähistölle. Merituulivoiman rakentaminen Merenkurkkuun, kun on monia muita alueita helpompaa johtuen meren matalasta syvyydestä.
Silta siis vahvistaisi huoltovarmuuttamme sekä kytkisi Suomen vahvemmin osaksi Pohjoismaisia ja Eurooppalaisia markkinoita. Se loisi erittäin vahvan integroidun 500 000 tuhannen asukkaan työssäkäyntialueen Merenkurkkuun. Ja on huomattava, että yllättäen Merenkurkun Silta hankeen osalta puhumme kokoluokaltaan ja hinnaltaan samanlaisesta hankkeesta kuin puhuttaessa Turun tai Tampereen Tunnin Junasta. Jotka eivät samalla tavalla lisäisi huoltovarmuutta, kytkisi Suomea kiinteästi ja Eurooppaan tai uutta merkittävää talousaluetta, jota Suomi tällä hetkellä tarvitsee. Sillan ja koko yhteyden hinnaksi on arvioitu 3-5 miljardia Euroa. Joka kuitenkin tulee jakaa Suomen ja Ruotsin välillä sekä on merkittävä Eurooppalainen liikennehanke joten EU:n osuus hankkeesta tulee olemaan merkittävä. Yksi keskeinen asia uudelle Europarlamentille ja komissaarillemme on saada hanke mukaan TEN-T liikenneverkkoon Euroopan laajuisesta liikenneverkosta. Eli Merenkurkun silta on aivan eri suuruusluokassa kuin ikuishaave kymmenien miljardien Tallinnan tunneli.
Edit 17.4.2024 klo 10.20 Blogin tekstiä on päivitetty
