Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu jatkuu myös sen jälkeen, kun Vladimir Putinin ”sotilaallinen erikoisoperaatio” Ukrainaa vastaan joskus päättyy, arvioi nimekäs venäläisprofessori Andrei Bezrukov Pietarin kansainvälisen talousfoorumin yhteydessä käyttämässään puheenvuorossa. Samalla hän ennusti, että sodan lopputuloksesta riippumatta Venäjä todennäköisesti menettää osan reuna-alueistaan jo seuraavan vuosikymmenen aikana.
Vaikka moni kuvittelee, että sodan päätyttyä kaikki voisi palata entiselleen, sen seurausten käsittelystä tulee Venäjän ulkomaantiedustelun (SVR) korkea-arvoisena upseerina aiemmin palvelleen Bezrukovin mukaan iso haaste Kremlille. Kaikki ongelmat, joita Venäjällä on aiemmin ollut, ovat hänen mukaansa entistä akuutimpia ja edellyttävät yhä suurempia ponnisteluja, jotta Venäjä välttyisi uudelta katastrofilta.
Kun Venäjän taloutta palautetaan sotataloudesta rauhan aikaan, yhdeksi keskeisimmistä ongelmista muodostunee hänen mukaansa alueiden ja tasavaltojen hajaantuminen ja se, että osa niistä julistautuu itsenäisiksi.
– Tätä on pidettävä vakavana sodanjälkeisenä uhkana, Bezrukov painotti.
Todennäköisimpiä irtautujia olisivat hänen mielestään tyytymättömät reuna-alueet, kuten Kaukasus, Karjala ja Tuva, jotka saattaisivat tavoitella itsenäisyyttä joidenkin länsimaiden tuella. Vauraammat ja syvemmällä Venäjän federaation sisällä sijaitsevat alueet, kuten Tatarstan tai Hanti-Mansijskin autonominen piiri pysyttelisivät sen sijaan uskollisina Moskovan keskushallinnolle.
Irtautumispyrkimyksiä saattaa hänen mukaansa osaltaan vauhdittaa tietoisuus siitä, että Ukrainan rintamalle on pakkovärvätty sotilaita erityisesti reuna-alueiden vähemmistökansojen parista, kun taas Moskovan ja Pietarin kaltaisten suurkaupunkien asukkaat ovat saaneet jatkaa omaa elämäänsä.
– Kun sotilaallinen erikoisoperaatio on nyt lähestymässä loppuaan, historialliset, psykologiset, poliittiset, taloudelliset, demografiset ja institutionaaliset edellytykset vanhojen ristiriitojen kärjistymiselle ovat nousemassa yhä tärkeämpään rooliin. Ne ovat myös alkaneet saada kansallisuuspoliittisen ulottuvuuden, Bezrukov kiteytti.