– Yritystuet ovat osoittautuneet hankalaksi säästökohteeksi. Tämän hallituksen aikana olemme kuitenkin onnistuneet tekemään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joihin aiemmat hallitukset eivät ole pystyneet, kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä sanoo Verkkouutisille.
– Meidän pitää pystyä säästämään myös yritystuista. Alijäämämme on kymmenen miljardia euroa. Olemme tilanteessa, jossa meidän pitää pystyä joka paikasta korjaamaan kestävyysvajetta.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa Mauri Pekkarinen (kesk.) veti kaikista eduskuntapuolueista koottua työryhmää, jonka tarkoituksena oli pohtia, mistä yritystuista voisi leikata. Pitkän pohdinnan jälkeen työryhmä päätyi siihen, että yritystuista ei kannattanut leikata ollenkaan. Se kertonee, kuinka ”helposta” ponnistuksesta on kyse.
Yritystuista on vaikea saada otetta. Tarkkaa lukua on vaikea laskea, mutta suorien yritystukien hintalappu on kaikilla laskutavoilla noin miljardin luokkaa. Yritystuet voi jakaa suoria tukiin ja suorien tukien lisäksi osa yritystuista on esimerkiksi erilaisia korkotukia, lainoja, takauksia, takuita ja verotukia. Kun nämä lasketaan mukaan, niin puhutaan lähes kymmenestä miljardista.
Taloustiede näkee osan tuista hyödyllisenä talouskasvulle ja osa yritystuista on jopa haitallisia. Puhtaasti taloustieteen näkökulmasta tarkasteltuna leikkaaminen olisi helppoa: yritystuet pitäisi suunnata ainoastaan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.
Budjettiriihessä leikkauspöydällä on jälleen myös yritystuet. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) avauksessa budjettineuvottelujen pohjaksi yritystukien leikkaukset kohdistuivat juuri TKI-rahoitukseen. Aalto-Setälän mukaan juuri ne ovat tukia, jotka pitäisi säästää.
– Katse pitää suunnata säilyttäviin ja rakenteellisiin tukiin, joiden tehokkuutta pitää miettiä ja tuottaako ne toivotulla tavalla vai ei. Mielestäni yritystukien leikkauksissa ei kannata suosia juustohöylää vaan leikkauksissa kannattaa miettiä leikkausten vaikuttavuutta, Aalto-Setälä sanoo.
Yrityksille pitää tarjota siirtymävaihe
Monissa euromaissakin elvytetään ja tuetaan yrityksiä aiempaa enemmän. Sen tähden osa yritystuista on myös Suomen kannalta kilpailukykykysymys. Kilpailukyvyn lisäksi osaa yritystuista voi perustella geopolitiikalla ja huoltovarmuudella.
– Ovatko kaikki ne tuet, joita perustellaan huoltovarmuudella, todella ratkaisevia huoltovarmuuden kannalta? Pyhiäkin teemoja tulee tarkastella analyyttisesti. Kaikessa liiketoiminnassa vapaa markkinatalous on toimivin malli. Kenenkään toimijoiden ei pidä saada sellaisia etuja, jotka vääristävät markkinoiden toimintaa.
Aalto-Setälän mukaan leikkauksia ei kuitenkaan kannata tehdä juustohöylän kanssa. Silloin voidaan leikata myös sieltä, mistä ei pitäisi leikata. Verorahat pitää käyttää niin, että sijoitus tuottaa mahdollisimman paljon arvoa valtiolle.
Sitä mieltä on Aalto-Setälän lisäksi taloustiede. Taloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että TKI-sektorille kohdistetut rahat tuottavat yhteiskunnalle eniten arvoa.
– Kaikkien tukien vaikutukset pitää arvioida tuki tuelta. Poliitikot on erinomaisen hyvin peloteltu siitä, mitä tapahtuu, jos yksittäinen valtion tuki poistuu. Siitäkin huolimatta niitä kaikkia tulee tarkastella kriittisesti, Aalto-Setälä sanoo.
Esimerkiksi varustamot ovat väläytelleet vaihtavansa toimintonsa Ruotsin lipun alle, mikäli niiden valtiolta saama tuki loppuu.
– En ota yhteenkään yksittäiseen yritystukeen kesken neuvotteluiden kantaa, mutta toteanpa vaan miehistötuki-keskusteluun, että varustamoiden laivoista suuri osa on jo muiden lippujen alla ja miehistökin kansainvälistä. Eikö huoltovarmuuskeskus voisi tehdä kriisin ajalle sopimuksen myös Ruotsiin tai Viroon liputetun aluksen kanssa, jotka ovat vielä Nato-kumppaneitamme, Aalto-Setälä kysyy.
– Sen sijaan valtion takauksiin, joita myös tukina on kritisoitu, en puuttuisi. Ilman niitä meillä ei olisi laivateollisuutta lainkaan.
Aalto-Setälä on realisti. Hän tietää, että lyhyellä aikavälillä muutokset yritystukijärjestelmässä aiheuttaisivat vahinkoa, mutta lopputuloksena olisi markkinatalouden ehdoilla toimiva markkina, joka tuottaisi paremmin.
– Koska pidemmällä aikavälillä muutos olisi myönteinen, mutta lyhyellä aikavälillä saattaa syntyä kaaosta on yrityksille tarjottava siirtymäaika muutokseen. Uhkailuun ja kiristykseen ei pidä alistua, hän sanoo.
