Verkkouutiset

Mauri Pekkarinen arvostelee EU:n rahanjakoa – Italian rautateitä tuettu miljardeilla

Europarlamentin jättävän konkaripoliitikon mukaan valtiontuen käyttö ei ole kohentanut Euroopan kilpailukykyä ja tuottavuutta.
Antti Korhonen
Antti Korhonen
Antti Korhonen on Verkkouutisten toimittaja
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Euroopan unionissa on viime vuosina tehty useita virheellisiä päätöksiä, jotka ovat heikentäneet kovalla kädellä unionin sisäistä moraalia, toteaa europarlamentin jättävä keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen Verkkouutisten haastattelussa.

Kuluneen vaalikauden tärkeimpinä tavoitteina on Pekkarisen mukaan ollut lisätä unionin strategista autonomiaa eli nostaa Euroopan talous suosta ja samalla vähentää riippuvuutta muista. Samaan aikaan on haluttu viedä eteenpäin EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa vastauksena ilmastohaasteisiin.

– Väliin tuli paljon muuttujia, jotka aidosti muuttivat kuljettua polkua. Syntyi sellaisia ratkaisuja, mitä ei olisi pitänyt tehdä.

Valtiontuissa vääriä päätöksiä

Esimerkkinä Pekkarinen nostaa talouteen syntyneen kovan elvytysmoodin ja 750 miljardin euron elvytysohjelman hyväksymisen.

– Talouden nousun ajateltiin tapahtuvan elvytyksen kautta ja jäsenmaita innostettiin siihen. Elvytystä tuettiin Euroopan keskuspankin velkakirjojen osto-ohjelmalla.

Syksyllä 2020 tehtyä ensimmäistä valtiontukien kehyspäätöstä Pekkarinen kritisoi.

– Tällöin ei ollut vielä sotaa Ukrainassa. Silloin jo tehtiin tämä mielestäni täysin virheellinen ratkaisu, koska tukia sai käyttää ihan mihin hyvänsä. Kun sota tuli, energiariippuvuus rävähti päälle keskisen Euroopan maiden vuoksi, inflaatio lähti irti ja korot nousivat.

Sodan alkamisen jälkeen komissio teki toisen valtiontukiavauksen.

– Minusta tässä on ollut aika paljon vääriä ratkaisuja. Toisenkin päätöksen jälkeen eri jäsenmaat lähtivät käyttämään valtiontukia, joka toi epäbalanssia Euroopan talouteen. Monet Euroopan maat, Saksa etunenässä, tulivat johtopäätökseen, että nyt tapahtuu ympärillä niin paljon, että pelastakoot itsensä ken voi ja pelisäännöistä viis. Komissio siunasi tämän touhun. Tämä on heikentänyt unionin sisäistä talousmoraalia kovalla tavalla, konkarimeppi arvioi.

Valtiontuilla yritykset ovat tehneet suuria investointeja. Esimerkiksi siruvalmistaja Intel ilmoitti viime kesänä rakentavansa 30 miljardin euron puolijohdetehtaan Saksaan. Tähän Saksan valtio myönsi peräti kymmenen miljardin euron tuen.

– Laajoista valtiontuista huolimatta ollaan tilanteessa, jossa Euroopan kasvu on pysähtynyt ja samaan aikaan pelisääntöjä on rusennettu ja moraali on heikentynyt, hän toteaa.

Pekkarinen kritisoi valtiontuissa sitä, että rahanjakoa on tehty väärillä prioriteeteilla: tukea on roiskittu kaikkialle sen sijaan, että tukea olisi kohdistettu tietyin kriteerein laadukkaimmille hankkeille.

– Valtiontuen käyttö ei ole kohentanut Euroopan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Satsaus pitää olla koko innovaatioketjuun: tieteeseen, soveltavaan tutkimukseen, innovaatioihin, niiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Koko ketju pitää saada toimimaan. Tämä on Euroopan iso heikkous verrattuna keskeisiin kilpailijoihin, Pekkarinen kiteyttää.

EU:n päätettyä valtiontuista Yhdysvallat reagoi nopeasti pistämällä pystyyn maan historian mittavimman puhdasta energiaa koskevan lainsäädäntöpaketin, niin kutsutun inflaation vähentämispaketin (IRA).

– EU:ssa rahaa on paljon, mutta se tuottaa paljon vähemmän kuin Yhdysvalloissa. EU:ssa monen ajattelu lähtee siitä, että mitä enemmän yhteisvastuullista rahaa, niin se jo sinänsä on ratkaisu. Itse ajattelen toisin päin: mitä enemmän yhteistä rahaa, sitä suurempi on tarve kohdistaa se laadukkaimpiin hankkeisiin, Pekkarinen havainnollistaa.

Keskustan europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen
Italian rautateille jättituki

Pekkarinen ottaa esiin valaisevan esimerkin EU:n 750 miljardin euron Next Generation EU -elpymisvälineen rahanjaosta. Italia sai ohjelman kautta suoraa avustusta noin 70 miljardia euroa. Italian avustuspotista noin 22,8 miljardia euroa käytettiin maan rautatieverkoston rakentamiseen ja parantamiseen.

– Suomen osuus tästä on laskennallisesti 1,69 prosenttia eli vajaat 400 miljoonaa euroa, joka on suurin piirtein sama kuin Suomen budjetin kautta radanpitoon käytettävät menot, Pekkarinen havainnollistaa rahanjakoa, jolla unionin kilpailukykyä ei nosteta.

– Osa täällä on sitä mieltä, että kun otetaan muutama sata miljardia rahaa ja pannaan pystyyn suvereniteettirahasto, niin se ratkaisee kaiken. Tämän innokkaimpia kannattajia ovat itäisen ja eteläisen Euroopan maat, koska ne ovat aiemmin saaneet vastaavilla isoilla ja uusilla instrumenteilla valtaosan rahoista.

Ilmastotoimien osalta Pekkarinen mainitsee ilmastokomissaari Frans Timmermansin esikuntineen saaneen liian suuren vallan kuluvalla kaudella.

– Kannatan toimia, joilla päästöjä vähennetään. Mutta täällä on tehty regulaatiota, joka on haitallista ja jolla ei ole hyötyä pääasian eli ilmastokysymyksen kannalta ja joka aiheuttaa monenlaista hallinnollista taakkaa ja vie suoraan kilpailukykyä monilta asioilta, hän tiivistää.

Poliittinen perintö

Pekkarisen poikkeuksellisen pitkä, 45-vuotinen parlamentaarikon ura on tulossa päätökseensä kesäkuussa. Hän istui eduskunnassa 1979-2019 ja lähti sen perään vielä yhdeksi kaudeksi mepiksi.

Pekkarinen avaa poliittista perintöään Euroopalle ja Suomelle.

– Suomen paikka on EU:ssa. Täällä on porukka, joka jakaa samanlaiset arvot ja ihanteet sekä käsitykset vapaudesta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Suomen päällä on nyt myös jollakin tavalla turvallisuuden sateenvarjo, mikä on tärkeää. Kolmanneksi, Euroopan unionin yksi tärkeimmistä pilareista on reilut sisämarkkinat ja sitä pitää vaalia, että näin on jatkossakin.

Puolueensa tilannetta Pekkarinen ei suostu analysoimaan tarkemmin.

– Keskustasta en viitsi kovin paljon kertoa, koska olen tyytymätön, mitä puolueessa on tapahtunut viime vuosien aikana. (Juha) Sipilän kauden loppupuolella puolue teki virheellisiä ratkaisuja, esimerkkinä lähtö hallitukseen historian suurimman vaalitappion jälkeen. Minulle oli selvää, etten missään tapauksessa jatka Suomessa. Päätin, että lähdetään katsomaan tänne eikä ollenkaan kaduta. Ihan hyvä reissu on ollut, hän toteaa.

Vaaleissa Pekkarista ei hänen omien sanojensa mukaan enää nähdä, mutta ei hän ole jäämässä myöskään laakereilleen lepäämään.

– Kirjoitan kirjan, mitä keskustassa tapahtui 2010-luvulla, Pekkarinen kertoo lähitulevaisuuden aikeistaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)