Eduskunta kunnioitti presidentti Martti Ahtisaaren elämäntyötä täysistunnossaan tiistaina 17. lokakuuta 2023 hiljaisella hetkellä. Presidentti Ahtisaari menehtyi 16. lokakuuta Helsingissä 86 vuoden iässä.
Ennen hiljaista hetkeä puhemies Jussi Halla-aho (ps.) lausui muistosanat presidentti Ahtisaarelle. Hän korosti, kuinka kylmän sodan jälkeisessä maailmassa Ahtisaari halusi viedä Suomen osaksi länttä.
– Hän otti kantaa rohkeasti, painavin sanakääntein ja koki, että nimenomaan vahva liittoutuminen on paras rauhanteko, jonka Suomi voi tehdä. Hän totesi kirjassaan vuonna 2016, että mikäli Suomi ei liity kaikkiin läntisiin yhteisöihin, suomettuminen on jatkuva riesamme.
Vuonna 1937 Viipurissa syntynyt Ahtisaari tuli suurelle yleisölle tutuksi vasta vuoden 1994 presidentinvaalin yhteydessä. Halla-aho korosti, että jo ennen vaalikampanjaa Ahtisaari oli toiminut muun muassa YK:n apulaispääsihteerinä, suurlähettiläänä sekä rauhanvälittäjänä useissa eri kriisikohteissa. Alkuperäiseltä ammatiltaan Ahtisaari oli kansakoulun opettaja.
– Presidentin diplomaattiura alkoi 1960-luvulla, jolloin hän perehtyi kehitysyhteistyöhön ja muuhun kansainväliseen toimintaan ja erityisesti Afrikan tilanteeseen. Hänet nimitettiin suurlähettilääksi Tansaniaan, Sambiaan ja Somaliaan vuonna 1973 ja muutamaa vuotta myöhemmin vasta itsenäistyneeseen Mosambikiin. Vuonna 1976 hänestä tuli YK:n Namibia-valtuutettu. Ahtisaarella oli tärkeä rooli Namibian pitkällä tiellä kohti itsenäisyyttä, joka koitti vuonna 1990, Halla-aho sanoi.
Vuodesta 1977 alkaen Ahtisaari toimi YK:n apulaispääsihteerinä ja 1980-luvulla alipääsihteerinä. Vuonna 1991 hänet nimitettiin ulkoasiainministeriön valtiosihteeriksi, jossa ominaisuudessa hän osallistui vuonna 1992 Bosnia ja Hertsegovinan rauhanneuvotteluihin Genevessä.
Presidenttinä Ahtisaari toimi yhden kauden ajan vuosina 1994-2000. Hän oli tasavallan kymmenes presidentti ja ensimmäinen, joka valittiin tehtävään suoran kansanvaalin kautta.
– Tälle kaudelle osui Kosovon kriisi, jonka ratkaisussa Ahtisaarella oli tärkeä rooli, samoin Suomen ensimmäinen puheenjohtajuus Euroopan unionissa.
Eduskunnan puhemies huomautti, että presidentti Ahtisaari ei jäänyt toimettomaksi presidenttikautensa jälkeenkään.
– Crisis Management Initiative -rauhajärjestön työ jatkuu yhä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation -nimellä. Monet suomalaiset muistavat varmasti Ahtisaaren johtamat rauhanneuvottelut, joiden päätteeksi vuonna 2005 allekirjoitettiin Vantaan Königstedtissä Acehin rauhansopimus. Sopimus päätti vuosikymmenien aseellisen konfliktin ja verenvuodatuksen.
Halla-aho huomautti, että Ahtisaari koki konfliktien ja kriisien venymisen ihmiskunnan suurena epäonnistumisena.
– Hän korosti juurisyihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja nuorisotyöttömyyteen puuttumisen merkitystä tavoiteltaessa kestävää rauhaa.
Muistosanoissaan hän korosti Ahtisaaren olleen rauhan mies.
– Tästä työstä, jonka jäljet näkyvät maailmalla yhä, hänelle myönnettiin vuonna 2008 ensimmäisenä suomalaisena Nobelin rauhanpalkinto. Palkinto oli tunnustus hänen työstään useilla mantereilla yli kolmenkymmenen vuoden aikana.
– Haluan esittää koko eduskunnan puolesta osanottoni presidentti Ahtisaaren puolisolle, Eeva Ahtisaarelle, ja presidentin läheisille, Halla-aho päätti muistosanansa.