Venäjä testaa Mark Rutten mukaan Natoa yhä holtittomammin

Kaikkien Nato-maiden puolustusmenot ylittivät viime vuonna kahden prosentin BKT-rajan.
Naton pääsihteeri Mark Rutte esitteli lehdistötilaisuudessa Naton vuoden 2025 vuosikertomuksen., AFP / LEHTIKUVA / NICOLAS TUCAT
Naton pääsihteeri Mark Rutte esitteli lehdistötilaisuudessa Naton vuoden 2025 vuosikertomuksen., AFP / LEHTIKUVA / NICOLAS TUCAT

– Venäjä on edelleen merkittävin ja välittömin uhka turvallisuudellemme sekä Euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle, totesi Naton pääsihteeri Mark Rutte puolustusliiton vuoden 2025 vuosikertomuksen tiedotustilaisuudessa torstaina.

– Strateginen kilpailu kiristyy, terrorismi on jatkuva uhka Natolle, ja eteläinen naapurustomme on epävakaa. Nato on valppaana ja jatkaa liittokunnan turvallisuuden varmistamista, Rutte lisäsi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Rutten mukaan Venäjä jatkoi viime vuonna liittokunnan testaamista ja toimii yhä holtittomammin, muun muassa ilmatilaloukkauksilla, sabotaasilla ja kybertoimilla.

– Naton vastaus Venäjän provokaatioihin on ollut nopea, selkeä ja päättäväinen.

Pääsihteerin mukaan Naton huippukokous Haagissa kesäkuussa 2025 oli liittokunnalle historiallinen ja käänteentekevä hetki. Nato-maiden johtajat sopivat toimista, joilla pelotetta ja puolustusta vahvistetaan merkittävästi. Nato-maat sitoutuvat käyttämään puolustukseen vuosittain 5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.

Nato-maiden yhteenlaskettujen puolustusmenojen arvioidaan ylittäneen 1400 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 1200 miljardia euroa) (vuoden 2021 hinnoin) vuonna 2025.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vuosien 2014 ja 2025 välillä Naton eurooppalaiset maat sekä Kanada ovat yli kaksinkertaistaneet vuosittaiset puolustusmenonsa. Pelkästään vuonna 2025 Euroopan Nato-maat ja Kanada investoivat puolustukseen yhteensä 574 miljardia dollaria (noin 500 miljardia euroa), mikä on 20 prosentin reaalikasvu vuoteen 2024 verrattuna.

Kaikkien Nato-maiden puolustusmenot ylittivät vuonna 2014 asetetun 2 prosentin BKT-rajan viime vuonna. Kolmen maan (Latvia, Liettua ja Puola) puolustusmenot ylittivät viime vuonna uuden 3,5 prosentin BKT-tavoitteen. Suomen puolustusmenot olivat viime vuonna noin 2,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tämä osoittaa, että Nato-liittolaiset tunnistavat muuttuneen turvallisuusympäristön ja tarpeen täyttää yhteiset velvoitteemme. Se tekee meistä kaikista turvallisempia, mutta vauhtia on pidettävä yllä. Odotan, että seuraavassa Naton huippukokouksessa Ankarassa [heinäkuussa 2026] liittolaiset osoittavat olevansa selkeällä ja uskottavalla polulla kohti 5 prosentin tavoitetta, Rutte kirjoittaa Naton vuosikertomuksen esipuheessa.

Puolustusyhteistyötä tekevät JEF-maat kokoontuvat Presidentinlinnassa.
SDP:n Antti Lindtman toisti, ettei puolue voi tukea hallituksen esitystä.
Itämeren operaatioista saadut kokemukset ovat Mathieu Boulèguen mukaan tärkeässä roolissa.
Mainos