Vaikka Venäjän presidentinvaalien tulos on on käytännössä varma, ovat vaalit silti Venäjä-asiantuntija Mark Galeottin mukaan käännekohta Venäjän presidentti Vladimir Putinin 24-vuotisessa hallinnossa.
Sunnuntai on Venäjän presidentinvaalien kolmas ja viimeinen vaalipäivä ensimmäisissä maassa järjestetyissä valtakunnallisissa vaaleissa sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen.
– Putinista on tullut enemmän kuin poliitikko: Hän on tietyllä tapaa Venäjän ja venäläisyyden ruumiillistuma. Moni tänä päivän elävä työikäinen venäläinen ei välttämättä edes muista aikaa ennen Putinia, Galeotti kirjoittaa The Timesissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Galeottin mukaan tämä näkyykin erityisesti mielipidemittauksissa.
– Kysymyksenasettelulla voi vaikuttaa paljon tulokseen. Jos venäläisiltä kysyy tukevatko he Putinia, he todennäköisesti vastaavat myöntävästi. Venäläiset kokevat Putinin tukemisen kyselyissä isänmaalliseksi, ja hänen edustavan venäläisyyttä. Juuri tämän vuoksi Putinille annetaan jopa suhteellisen riippumattomissa mielipidemittauksessa yli 80% prosentin kannatus, hän sanoo.
Tästä huolimatta Galeottin mukaan venäläiset tekevät selvän eron Putinin itsensä ja hänen edustamiensa ajatuksien välille.
– Jos Venäläisiltä kysy että luottavatko he Putiniin, tulos on matalampi Ja jos heiltä kysyy että luottavatko he poliitikkoihin yleensä, tulokset ovat yllättävän matalia.
Galeottin mukaan Putin pyrkiikin nyt luomaan vaaleista neuvostoliiton tapaan eräänlaisen patrioottisen kansallisrituaalin jossa osoitetaan tukea hallinnolle, sen sijaan että ne olisivat merkki aidosta kansanvallasta.
– Vaikka vaalien tuloksissa ei sinänsä ole mitään epäselvää, ovat ne silti tarkkailemisen arvoisia, koska Putinin ympärillä olevat ihmiset tulevat vaihtumaan. Putin pyrkii selvästi kultivoimaan nuorempaa eliitin sukupolvea, täten ohittaen nykyisen valtakoneiston jonka jäsenistä iso osa suhtautuu enenevissä määrin skeptisesti Ukrainan sotaan, johon Putin on legitimiteettinsä yhdistänyt. Tämän vuoksi Putin nostaakin vallan kahvaan erityisesti kasvavassa määrin Ukrainan sodan veteraaneja, Galeotti kirjoittaa.
Galeotti näkee nykyisessä järjestelmässä myös muita yhteyksiä Neuvostoliittoon. Hän arvioi, että Putin toistaa Neuvostoliiton virheitä.
– Eräällä tapaa voidaankin sanoa, että Putin on luonut tahtomattaan toisinnon pysähtyneisyyden ajan neuvostoliitossa. Hallinto on henkilöitynyt ikääntyvään johtajaan, joka pyrkii kaikin keinoin pitämään kiinni vallan kahvasta, peläten henkensä puolesta jos hänen kontrollinsa pettää, Galeotti sanoo.
– Putinin tällä hetkellä harjoittama politiikka kiteytyy pitkiin ja epärealistisiin puheisiin: Viimeisimmässä parlamentille pitämässään puheessa Putin maalaili ruusuista kuvaa suorastaan epäuskottavan kunnianhimoisesta suunnitelmasta kehittää julkista infrastruktuuria, sekä sijoittaa innovaatioihin avaruus- ja ydinvoimasektoreilla, sillä välin kun 40 prosenttia Venäjän valtion budjetista on kiinni sodassa jonka loppua ei ole näkyvissä, ja bruttokansantuotteen kasvu on tulosta yksinomaan sotataloudesta.
Huolimatta kuitenkin Putinin iästä, ei hän ole osoittamassa selviä merkkejä väistymisestä. Päinvastoin: Uuden eliittisukupolven kultivoiminen, sekä hänen oman asemansa paaluttaminen osoittavat Galeottin mukaan sitä, että vaalit eivät pelkästään ennusta kuutta lisävuotta vallassa, mutta mahdollisesti toistakin jatkokautta: Putin tulee olemaan 77 vuonna 2030.
Päällimmäisin asia joka käy ilmi Putinin vaalikampanjasta on kuitenkin selvä: Hallinto on nyt pysyvästi sotatilassa. Jos ja kun Ukrainan sota joskus loppuu, hänen tulee pystyä legitimisoimaan hallinto, joka ei enää koe syytä esittää olevansa huolissaan kansalaisistaan tai Venäjän asemasta maailmassa. Galeottin mukaan tämä tullaan todennäköisimmin perustelemaan jatkuvalla kriisitilalla.
– Tämä ei tarkoita välttämättä kuitenkaan lisää sotia tai sotilasoperaatioita, vaikka ”helppojen” kohteiden kuten Georgian tuleekin pysyä varoillaan. Todennäköisimmin kuitenkin Putinin Venäjä tulee pysyttäytymään kriisitilassa, ja ylläpitämään narratiivia, että sitä uhkaavat sabotoijat ja kumoukselliset kotimaassa, sekä salaliitot ja painostus kansainvälisesti.
