Ukraina on kiihdyttänyt lennokki-iskuja Venäjän huoltoreittejä vastaan miehitetyssä Etelä-Ukrainassa, kirjoittaa tutkija David Kiritshenko Center for European Policy Analysis -ajatuspajan artikkelissa.
Hyökkäykset kohdistuvat nyt erityisesti maayhteyteen, jota Venäjä käyttää huoltaakseen Krimiä ja eteläistä rintamaa. Käännetta kuvaillaan merkittäväksi, koska Venäjän logistiikka alueella nojaa pitkälti maanteihin ja rautatieyhteyksiin.
Ukrainan ministeri Mihailo Fedorov kutsui toukokuussa käynnissä olevaa kampanjaa ”logistiikan sulkutilaksi”. Tutkija nostaa esiin asevoimien videoita, joissa näkyy suuri määrä tuhottuja venäläisiä kuorma-autoja.
Avoimiin lähteisiin perustuvien arvioiden mukaan yli 125 rekkaa on tuhottu kaukana rintamalinjan takana, valtaosa toukokuun aikana.
Iskujen pitkän aikavälin vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Jos liikenneyhteydet jumiutuvat, näkyvät vaikutukset väistämättä huollossa ja asevoimien toimintakyvyssä.
Kiritshenkon mukaan Ukrainan etu perustuu drooniteknologian nopeaan kehitykseen. Sodan alkuvaiheessa Ukrainalla oli pulaa ampumatarvikkeista ja vaikeuksia iskeä syvälle Venäjän selustaan.
Nyt tilanne on muuttunut. Uudet lennokit, kuten tekoälyavusteiset Hornet-droonit, voivat yltää jopa yli 160 kilometrin päähän.
Venäjän kannalta tämä tekee Krimille johtavasta maayhteydestä yhä vaarallisemman. Donetskin ja Mariupolin väliselle valtatielle on isketty toistuvasti, ja tuhoutuneita ajoneuvoja on nähty myös Mariupolin ja Rostovin välisellä tiellä noin 150 kilometrin päässä rintamasta.
Selustaa ei enää ole
Avoimia lähteitä seuraava Oko Gora -ryhmä kertoi 26. toukokuuta dokumentoineensa yli 60 palanutta kuorma-autoa ja polttoainesäiliöautoa M14- ja H20-valtateillä kolmen edeltävän viikon aikana. Luku ei sisällä lievästi tai kohtalaisesti vaurioituneita ajoneuvoja.
Ryhmän mukaan havaittu määrä vastaa silti vain noin viittä prosenttia reiteillä kulkevasta sotilaskuljetuksesta.
Venäläinen sotabloggaaja Rybar on varoittanut samasta ilmiöstä. Hänen mukaansa ”selustaa ei enää ole”, minkä seurauksena selviytyminen rintaman läheisillä teillä on muuttunut arvonnaksi.
Hornet-lennokkien merkitys näyttää kasvaneen nopeasti. Starlink-yhteyksien avulla niitä voidaan ohjata pitkiä matkoja, ja tekoälyavusteinen maalinhaku parantaa niiden osumatarkkuutta.
Samalla halvempien FPV-lennokkien kantama on kasvanut aiempaa pidemmäksi. Ukrainan hallinnon neuvonantaja Serhi Sternenko on kertonut nelikopterityyppisen FPV-droonin iskeneen kohteeseen 102 kilometrin etäisyydeltä.
Institute for the Study of War -ajatuspajan analyytikko George Barros arvioi, että Ukrainalla näyttää olevan marginaalinen etu drooniteknologiassa ja innovaatioissa. Hänen mukaansa Venäjän asevoimien logistiikka voi heikentyä merkittävästi, jos Ukraina pystyy katkaisemaan tärkeimpiä huoltoreittejä.
Taistelukentän eristäminen
Käytännössä Ukraina pyrkii eristämään taistelukenttää uudella tavalla. Ukrainan 1. Azov-armeijakunnan drooniryhmän upseerin mukaan tavoitteena ei ole pysäyttää Venäjän logistiikkaa kokonaan.
Tarkoitus on vähentää kuljetusvirtaa niin paljon, että se heikentää venäläisjoukkojen toimintakykyä etulinjassa.
– Meidän kannaltamme on parempi tuhota kolme ammuksia kuljettavaa kuorma-autoa kuin tykki, joka niitä ampuu, upseeri sanoo.
Kiritshenkon mukaan kyse näyttää olevan vasta laajemman operaation alkuvaiheesta. Jos tuotanto kasvaa ja yhä useammat ukrainalaisyksiköt saavat käyttöönsä vastaavia järjestelmiä, Venäjän tappiot voivat lisääntyä tulevina kuukausina.
Kreml on yrittänyt vähentää riippuvuuttaan Kertshinsalmen sillasta, jota vastaan Ukraina on iskenyt useita kertoja. Moskova on ohjannut vuosina 2024–2026 yli kymmenen miljardia euroa teihin, rautateihin, satamiin ja teollisuushankkeisiin miehitetyssä Etelä-Ukrainassa. Näihin kuuluu kehätieverkosto, jonka tarkoituksena on yhdistää Krim, miehitetty Donbas ja Etelä-Venäjä.
Venäjän tavoitteena oli rakentaa huoltoverkosto, jossa ei olisi yhtä kriittistä haavoittuvaa pistettä. Ukrainan droonikampanja haastaa nyt tämän oletuksen.