Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää 2.6.–28.7. lausuntokierroksen lakimuutoksista, jotka koskevat määräaikaisten työsopimusten perustetta, lomautusilmoitusajan kestoa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Ehdotettuja muutoksia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen.
Työryhmän mietinnössä esitetään mahdollisuutta tehdä määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä, kun kysymys on työnantajan ja työntekijän välisestä ensimmäisestä työsopimuksesta.
Lisäksi määräaikaisen sopimuksen voisi solmia ilman perusteltua syytä, jos työntekijä olisi ollut samalla työnantajalla töissä yli viisi vuotta sitten.
Määräaikaisen sopimuksen saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi. Työsopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä.
Yhteensä määräaikaisia työsopimuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään kolme kappaletta. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta.
Työnantajalla olisi velvollisuus antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, joka tehtäisiin perustellusta syystä.
Selvitysvelvollisuudella pyrittäisiin ministeriön mukaan ehkäisemään ilman perusteltua syytä tehtävien määräaikaisten sopimusten mahdollisia väärinkäytöksiä erityisesti raskauteen tai perhevapaaseen liittyvissä tilanteissa.
Työntekijällä ja työnantajalla olisi oikeus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.
Lomautusilmoitusaika lyhenisi seitsemään päivään
Nykyisin työnantajan on lain mukaan ilmoitettava työntekijälle lomauttamisesta henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lisäksi työehtosopimuksissa on saatettu sopia voimassa olevan lain mukaisista 14 päivän tai tätä pidemmistä lomautusilmoitusajoista.
Työryhmän mietinnön mukaan lakiin kirjattu ilmoitusaika lyhenisi seitsemään päivään. Lakiin lisättäisiin myös mahdollisuus paikalliseen sopimiseen.
Työnantaja ja henkilöstön edustaja, tai jos sellaista ei ole valittu, henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä, voisivat sopia noudattavansa seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa sen sijaan, että noudatettaisiin työehtosopimuksessa sovittua pidempää lomautusilmoitusaikaa.
Takaisinottovelvollisuuteen muutos
Takaisinottovelvollisuudella viitataan tilanteeseen, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, kuin mistä se on neljä kuukautta aiemmin irtisanonut työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Jos irtisanottu työntekijä on työnhakijana, työnantajan on tarjottava hänelle kyseistä työtä. Pitkissä, vähintään 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa takaisinottovelvollisuuden pituus on kuusi kuukautta.
Työryhmän mietinnön mukaan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.
Tavoitteena hallituksen esitys alkusyksystä 2025
Lausuntokierroksella olevat muutosehdotukset perustuvat hallitusohjelman kirjauksiin. Lakimuutoksia valmistellut kolmikantainen työryhmä ei ollut työssään yksimielinen.
Eriävän mielipiteen jättivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Yrittäjät sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK.
Tavoitteena on, että hallitus antaa esityksen eduskunnalle alkusyksystä 2025. Työryhmän mietinnön mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2026.
