Maakuntalentojen rahoitusta puidaan budjettiriihessä

Lentoliikenteen ostojen taustalla oli alun perin koronapandemia.
Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentoasemien ja Helsinki-Vantaan välisiä lentoja on tuettu vuosina 2021-2023 yhteensä yli 42 miljoonalla eurolla. LEHTIKUVA/LIISA HALKOSAARI
Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentoasemien ja Helsinki-Vantaan välisiä lentoja on tuettu vuosina 2021-2023 yhteensä yli 42 miljoonalla eurolla. LEHTIKUVA/LIISA HALKOSAARI

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut muistion lentoliikenteen ostoista ja julkisista palveluvelvoitteista. Se tarjoaa tietoa lentoliikenteen ostoista sekä yhteyksien vaikutuksista ja tulevaisuudennäkymistä budjettiriihen päätöksenteon tueksi.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan lentoliikenteen kehittymistä edistetään, jotta koko Suomi olisi saavutettavissa kolmessa tunnissa Helsingistä. Hallitusohjelman mukaan Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko säilytetään. Suomen sisäistä lentoliikennettä kehitetään ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta huoltovarmuuden, viennin ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet turvataan tarvittaessa ostopalveluliikenteellä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti edellisen hallituksen aikana 24.8.2020 työryhmän arvioimaan viiden maakuntakentän eli Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisen lentoliikenteen tarvetta.

Markkinaehtoinen lentoliikenne oli loppunut ja koronapandemian aikana lentoliikenteen toimintaedellytykset olivat muutenkin heikentyneet. Työryhmä esitti, että lentoliikennettä viideltä maakuntakentältä tuettaisiin lyhyellä kuuden kuukauden siirtymäajalla. Yhteyksien tukemista on sittemmin jatkettu erillisillä päätöksillä.

Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentoasemien ja Helsinki-Vantaan välisiä lentoja on tuettu vuosina 2021-2023 yhteensä yli 42 miljoonalla eurolla. Tukien perusteena on koronan jälkeen ollut erityisesti alueiden saavutettavuus ja elinkeinoelämän tarpeet. Nykyinen tukikausi jatkuu 28.4.2024 saakka.

Muistion mukaan, mikäli valtio rahoittaa lentoyhteyksiä tulevaisuudessa, hankintojen yhtenäinen rahoitusmalli mahdollistaisi alueiden tasapuolisen kohtelun.

Näin ollen valtio voisi siirtymäajan jälkeen esimerkiksi osallistua 50 prosenttia panostuksella työmatkaliikennettä tukevaan, enintään kymmenen edestakaista lentoa viikossa mahdollistavaan liikenteeseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Mahdollisesti tämän ylittävän palvelutason alue maksaisi täysimääräisesti. Malli olisi lähellä nykyistä Savonlinnan lentoliikenteen ostojen mallia. Kaupungin osallistuminen rahoitukseen vaatisi kaupungin oman päätöksen osallistua rahoitukseen, muistiossa todetaan.

– Suomen talous on saatava kuntoon. Siksi on tarpeen arvioida myös lentoliikenteen tukia huoltovarmuuden, matkailun ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Eri alueita tulee myös kohdella tasavertaisesti, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.).

Hallituksen budjettineuvottelut eli budjettiriihi pidetään 19.–20. syyskuuta, jolloin myös käsitellään maakuntiin suuntautuvan lentoliikenteen ostamista.

Tutkimuslaitoksen mukaan kasvu voi jäädä lähelle nollaa, jos konfliktit laajenevat.
Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Mainos