Maanpinnan alla on käynnissä dramaattinen geologinen prosessi, joka voi johtaa uuden valtamerialtaan syntymiseen.
Uudet mittaukset Turkanassa Itä-Afrikassa osoittavat, että kehitys on huomattavasti pidemmällä kuin tutkijat ovat aiemmin luulleet.
Tähän johtopäätökseen on päätynyt arvostetun yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston geologien ryhmä uudessa tutkimuksessa.
– Olemme saavuttaneet kriittisen kynnyksen, sanoo tiedotteessa yliopiston geofyysikko Anne Bécel, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.
Prosessi on tutkijoiden tutkimuksessaan käyttämän ilmaisun mukaan “pitkälle edennyt”, mutta se on tässä yhteydessä suhteellinen käsite. Afrikan jakautuminen vie edelleen muutamia miljoonia vuosia.
Maan alla etenevä kehitys, joka lopulta johtaa repeämiseen, on kuitenkin jo täydessä vauhdissa.
Tutkijat kartoittivat kehittyneiden seismisten mittausten avulla maankuoren paksuutta Turkanan hautavajoamavyöhykkeellä Itä-Afrikassa. Kyseessä on noin 500 kilometriä leveä alava alue, joka ulottuu Kenian ja Etiopian alueelle.
Tulokset olivat vähintäänkin yllättäviä: hautavajoaman keskiosassa maankuori on vain noin 13 kilometriä paksu. Se on huomattavasti vähemmän kuin reuna-alueilla, joilla maankuori on yli 35 kilometriä paksu.
– Havaitsimme, että hautavajoaman muodostuminen tällä vyöhykkeellä on pidemmällä ja maankuori ohuempi kuin aiemmin on ymmärretty, selittää Columbian yliopiston geologi Christian Rowan.
Kun maankuori ohenee näin paljon, alkaa vaihe, jota kutsutaan englanniksi nimellä necking. Sillä tarkoitetaan maankuoren voimakasta kuroutumista ja ohenemista ennen mantereen hajoamista. Tässä vaiheessa mantereen repeäminen on jo lähes väistämätöntä.
Afrikan mannerlaatta ja Somalian laatta erkanevat toisistaan ja hajottavat mannerta. Ne liikkuvat kauemmas toisistaan vajaan viiden millimetrin vuositahdilla. Samaan aikaan maapallon vaipasta kohoaa magmaa, joka heikentää maankuorta niin, että se repeää helpommin kappaleiksi, kertoo tiedelehti Illustrerad Vetenskap.
Nouseva magma synnyttää tulivuoria ja työntää laattoja yhä kauemmas toisistaan, jolloin muodostuu syviä laaksoja. Ajan myötä osa niistä täyttyy vedellä ja syntyy suuria järviä. Hautavajoaman pohjoisosa on nyt tässä vaiheessa.
Kun laatat ovat liikkuneet riittävän kauas toisistaan, meri virtaa sisään ja jakaa mantereen kahdeksi erilliseksi maa-alueeksi.
Tutkijat arvioivat, että necking-vaihe alkoi noin neljä miljoonaa vuotta sitten. Maan sisuksista peräisin oleva magma alkaa myöhemmin muodostaa uutta merenpohjaa, ja aikanaan Intian valtameren vesi voi virrata alueelle synnyttäen uuden meren keskelle Afrikkaa.
Uudella löydöllä Turkanan hautavajoamavyöhykkeestä on suuri merkitys myös ihmisen kehityksen ymmärtämiselle.
Alueelta on löydetty runsaasti varhaisten hominiinien fossiileja. Hominiineilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen kehityslinjaan kuuluvia lajeja. Tutkijoiden mukaan geologiset prosessit ovat voineet luoda alueelle ihanteelliset olosuhteet fossiilien säilymiselle. Tämä voi selittää, miksi alueelta on tehty vuosien varrella monia merkittäviä löytöjä.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä.
LUE MYÖS:
Massiiviset myrskyt – tämä on maailman hirvittävin meriväylä