Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkosen mukaan kotoutuminen ymmärretään kahvipöytäkeskusteluissa ja etenkin poliittisessa keskustelussa väärin. Aihetta käsitellään usein vain maahanmuuttajien työllistymisen kautta.
Keskusteluista piirtyy kuva, jossa kotoutunut maahanmuuttaja on työllistynyt maahanmuuttaja. Saukkosen mukaan tämä käsitys johtaa kuitenkin harhaan.
– Laki kotoutumisen edistämisestä määrittää sen, mitä kotoutumisella tarkoitetaan. Julkisuudessa kuva kotoutumisesta on varsin yksipuolinen ja ymmärretään kapea-alaisesti. Näen, että kotoutuminen on laaja-alainen ilmiö, joka kattaa koko elämän. Kutsun sitä oman paikkansa löytämiseksi yhteiskunnassa, jossa elää, Saukkonen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa eri kertojilla on erilaiset merkitykset kotoutumiselle.
– Voimme tarkastella maahanmuuttajia rakenteellisista lähtökohdista käsin, mutta sosiaaliset suhteet ja niiden rakentuminen sekä kulttuuristen arvojen ymmärtäminen on niin ikään tärkeää. Vallitsevia arvoja ei tarvitse hyväksyä, mutta pitää ymmärtää kulttuurin pelisäännöt, joilla toimitaan. Kotoutumisella on myös vahva psykologinen puoli, jossa pääsemme oikeastaan alussa esitettyyn kysymykseen. Kotoutumiselle on tärkeää, että yksilö kokee pääsevänsä osaksi yhteiskuntaa sen jäsenenä.
Korostaakseen kotoutumisen haastetta hän nostaa esille terroriteot.
– Niiden tekijöistä moni on ollut rakenteellisessa mielessä huomattavan kotoutuneita. Voi olla, että ihmisellä on ollut työpaikka, asunto ja rahaakin käytössään. Näistä tekijöistä huolimatta, ihmisellä voi olla vihamielisiä tunteita yhteiskuntaa kohtaan, jossa asuu.
Ruotsin tilanne poikkeuksellinen
Ruotsissa jengiytymisen ja järjestäytyneen rikollisuuden mukanaan tuomat ongelmat näkyvät kipeästi. Ne ovat huonon kotoutumisen varjopuolia. Nyt katuväkivalta ja jengisodat ovat tulleet yhä lähemmäksi tavallisten ruotsalaisten arkea.
Suomessakin on näkyvissä maahanmuuttajaryhmien jengiytymistä. Myön nuorisoväkivalta on lisääntynyt.
Pasi Saukkosen mukaan Suomen ja Ruotsin tilanteet poikkeavat kuitenkin toisistaan hyvin paljon.
– Ruotsi on hankala tapaus ja on hieman onnetonta, että se on meidän naapurimaamme. Kaikkialta Länsi-Euroopasta löytyy vähän samanlaista nuorten pahoinvointia kuin Ruotsissa on nähtävissä. Mutta Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden ja jengiväkivallan kierteessä on kuitenkin menty poikkeuksellisen pitkälle, Saukkonen sanoo.
– Eurooppalaisittain mitattuna maahanmuuttajien osuus on Ruotsissa todella korkea. Tämä joukko koostuu suurelta osin ihmisistä, jotka ovat tulleet hyvin hankalista olosuhteista. Isossa kuvassa Ruotsi on onnistunut itse asiassa aika hyvin. Se unohtuu, kun saamme lukea niin paljon uutisia jengiväkivallasta, ampumistapauksista ja räjäytyksistä.
Suomen pitää ottaa oppia Ruotsista
Pasi Saukkonen nostaa Ruotsin epäonnistumisen taustalle kaksi selkeää seikkaa, jotka ovat johtaneet kehitykseen.
– Ne ovat tärkeitä oppitunteja meille. Ensimmäinen virhe, joka Ruotsissa on tehty, liittyy lähiöihin. Ruotsissa oli oma miljoonaohjelmansa, jossa isolle alueelle rakennettiin paljon vuokra-asuntoja.
Näihin vuokra-asuntoihin keskittyi hänen mukaansa paljon huono-osaisuutta ja maahanmuuttajia, joista ensimmäisessä aallossa suurin osa oli suomalaisia.
– Meillä ei ole Suomessa samanlaista lähiörakennetta, mutta eriytymiskehitystä pitää meilläkin pyrkiä välttämään, Saukkonen sanoo.
Toinen seikka, johon Saukkonen kiinnittää huomiota on ruotsalaisen kantaväestön suhtautuminen maahanmuuttajaväestöön.
– Ruotsissa arvostettiin, että muualta tulleet säilyttävät oman kielensä ja kulttuurinsa. Samalla kuitenkin viestitettiin, että pitäkää hauskaa omissa piireissänne, mutta älkää tulko sotkemaan meidän asioitamme. Tästä ruotsalainen yhteiskunta maksaa nyt kallista hintaa. Maahanmuuttajat asutettiin omille alueilleen kauas keskustoista ja ylläpidettiin jakoa oikeisiin ruotsalaisiin ja muualta tulleisiin.
Pasi Saukkonen varoittaa suomalaisia ja suomalaisia poliitikkoja toistamasta Ruotsin tekemiä virheitä. Suomi on onnistunut pitkässä juoksussa kotouttamisessa melko hyvin, ja Suomi on vielä kaukana Ruotsin ongelmista. Mutta Saukkonen näkee retoriikan muuttuneen sen suuntaiseksi, että kehitys voi viedä vääräänkin suuntaan.
– Suomeen tuleville on tärkeää, että he tuntevat pääsevänsä osaksi Suomea, ja heillä on mahdollisuus säilyttää myös oma kielensä ja kulttuurinsa. Mutta on tärkeää, että heistä tulee osa Suomea ja suomalaisuutta, ja suomalaisuuden on osattava antaa sille tilaa. Tämän päivän poliittinen retoriikka tuottaa jyrkkää erontekoa oikeiden suomalaisten ja ei oikeiden suomalaisten välillä, Saukkonen sanoo.
– On riski, että tämä käy suomalaiselle yhteiskunnalle kalliiksi.
Suomi voisi ottaa esimerkkiä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta. Ne ovat eräänlaisia vastaanottavuuden mallimaita.
– Niiden identiteetti on rakentunut sille, että muualta tulleet ovat olleet rakentamassa kansakuntaa, Pasi Saukkonen toteaa.