Suomessa on keskusteltu viime aikoina huolestuneeseen sävyyn työttömyyden kasvusta.
Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2023 alussa vajaat 86 000 henkilöä, mutta nyt jo lähes 130 000. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa erityisesti korkeakoulutettujen parissa. Työnantajien suurin tarve vähentää työvoimaa on ilmeisesti jo ohi, eli myönteinen käänne voi olla edessä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa 10,2 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 9,3 prosenttia. Työttömien määrä oli kasvanut 27 000 henkilöllä.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen huomauttaa, että tilanne näyttää erilaiselta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Tilastokeskuksen lukujen valossa. Työttömyyden ja työllisyyden suunta ei ole kuitenkaan kovin valoisa.
– Toisaalta sekin on ristiriitaista, että Tilastokeskus toteaa, että itse asiassa työttömyyden nousu on kiihtynyt viimeisen neljän kuukauden aikana. TEM:n lukujen perusteella näyttäisi siltä, että viimeisen kuuden kuukauden aikana työttömyyden nousu on hidastunut. Otapa sitä nyt sitten selvää. Mutta yhtä kaikki, niin kummankin tilastojen mukaan työttömyyden määrä kasvaa, Pasi Sorjonen sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on nostanut esiin teollisuuden lukuja, joiden perusteella Suomen taloudessa olisi jo näkyvissä myönteisiä merkkejä. Käänne on kuitenkin vaikuttanut jatkuvasti siirtyvän kauemmas.
Pääekonomisti mainitsee selkeänä myönteisenä merkkinä sen, että muilla kuin korkeakoulutetuilla uusia työttömyysjaksoja alkaa tällä hetkellä vähemmän kuin kertaakaan 20 vuoteen.
– Se voisi tarkoittaa sitä, että siitä huolimatta, että me kuulemme jatkuvasti ilmoituksia isoista yt-neuvotteluista, niin tämä suurin irtisanomisen tarve olisi ehkä ohitse. Aika näyttää, mitä tässä tapahtuu lähikuukausina, Pasi Sorjonen sanoo.
Avoimia työpaikkoja on edelleen melko vähän, mikä vaikeuttaa työllistymistä ja venyttää työttömyysjaksoja. Muiden kuin korkeakoulutettujen osalta työttömyyden lisäys viimeisen vuoden aikana on 96-prosenttisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvua.
Työmarkkinoille tulee silti lisää ihmisiä ja työvoima kasvaa. Korkeakoulutettuja on aiempaa enemmän töissä, mutta samaan aikaan työttömiäkin on enemmän.
– Se kertoo siitä, että tarvetta korkeakoulutukselle selvästikin on. Ei pidä tulkita tätä nykyistä tilannetta sillä tavalla, että ei kannata kouluttautua. Koska muilla kuin korkeakoulutetuilla työpaikat näyttäisivät vähentyneen. Osaaminen ja kouluttautuminen ovat varmasti parhaita tapoja vakuuttaa itsensä sen varalta, että saa tulevaisuudessa töitä, Sorjonen toteaa.
Hallitus esitteli syksyllä nuorten työllistymissetelin, mikä on pääekonomistin mukaan erittäin hyvä keino lisätä työllisyyttä. Tämän lisäksi myönteinen muutos on, että työttömyysjakson aikana saa opiskella jatkossa enemmän.
Kotitalousvähennyksen ehtojen palauttaminen olisi Pasi Sorjosen mukaan perusteltu uudistus. Se ei maksa mitään, jos vähennystä ei käytetä.
– Jos sitä vähennystä käydään, niin silloin joku työllistää jotain, Pasi Sorjonen toteaa.
Rakennusalan ahdinko on vaikuttanut suoraan työllisyyteen. Tilanne helpottuisi, jos kotitaloudet innostuisivat jälleen asunnon vaihtamisesta. Eräs keino voisi olla varainsiirtoveron kevennys edes tilapäisesti.
– Asuntomarkkinat ovat vielä aika hyytyneet ja rakentaminen on myös vähentynyt, Sorjonen varoittaa.
KATSO UUSIN JAKSO: ”Tilanne on sekava” – Onko työllisyyden käänne jo näkyvissä?
