Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin tavoite on, että euroalueen inflaatio on kaksi prosenttia.
Hillitäkseen inflaatiota EKP aloitti koronnostot viime vuoden heinäkuussa. Niistä on kohta kulunut vuosi. Osa inflaation syistä, kuten toimitusketjujen pullonkaulat näyttävät jo poistuneen, mutta inflaatio ei kuitenkaan ole hidastunut dramaattisesti.
– Pohjainflaatio on ennen kaikkea nousussa. Inflaation nousu ei johdu enää vain energiasta tai sen kallistumisesta. Inflaatio on laaja-alaisesti nousussa, ja se lienee EKP:lle isoin asia korkojen noston taustalla. Energianhinnan kallistumista vastaan rahapolitiikka ei pysty taistelemaan, ekonomisti Juha Tervala sanoo Verkkouutisille.
Vaikka pahin energian hinnan nousu lienee takanapäin, niin pohjainflaatio, josta on riisuttu energian ja ruoan hinnan kasvu, on edelleen nousussa euroalueella. Se on selvä merkki siitä, että inflaation syyt ovat muualla kuin kalliissa energiassa tai toimitusketjujen haasteissa.
Juha Tervalan mukaan taustalla ovat raha- ja finanssipolitiikassa tehdyt väärät ratkaisut.
– Syyt ovat moninaiset. Koronakriisistä elpyminen on yllättänyt valtiot ja finanssipolitiikka on ollut liian pitkään elvyttävää. Se on yllättänyt myös rahapolitiikan, ja sekin oli liian pitkään elvyttävää. EKP sanoi aika pitkään, että korkoja ei tulla nostamaan, vaikka inflaatio oli jo lähtenyt nopeaan nousuun, Tervala toteaa.
EKP oletti inflaation liian pitkään vain väliaikaiseksi. Brysselissä uskottiin, että kehitys johtui pitkälti vain väliaikaisista tekijöistä eikä inflaatio leviäisi muualle.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich yhtyy Tervalan näkemykseen.
–Pandemian aikana oli poikkeuksellinen kysyntärakenne, kun talouksia laitettiin kiinni. Käytännössä palvelusektori meni kiinni, mutta tavaroita pystyttiin kuluttamaan. Ihmisillä jäi rahaa säästöön ja samaan aikaan etenkin Yhdysvalloissa pumpattiin elvytystä. Syntyi globaalisti vahva kysyntä tavaroille samaan aikaan, kun niitä ei pystytty tuottamaan. Tämä on ollut tavaranhinta inflaation laukaiseva tekijä, hän sanoo.
Inflaation juurisyy on kuitenkin siinä, että taloudessa menee varsin hyvin. Työvoimasta on pulaa ja työttömyysaste on pohjalukemissa.
– Tämän kun yhdistää tarjontahaasteisiin ja globaaleihin hintapaineisiin, joita nähtiin viime vuonna, niin ei ole mikään yllätys, että inflaatio on levinnyt myös palvelusektorille ja palkkoihin.
Valtiot ovat toimineet finanssipolitiikassa vastoin EKP:n tahtoa
Pandemian aikana ja sen jälkimainingeissa kohonnut inflaatio oli globaali-ilmiö. Nyt siitä on tullut etenkin euroalueen ongelma. Euroalueen suurimpana haasteena ei ole enää energian hinta vaan korkea pohjainflaatio.
– Euroopan keskuspankin kannalta tämä on hyvä uutinen siinä mielessä, että pohjainflaatioon pystyy vaikuttamaan huomattavasti suoremmin kuin niihin muutoksiin, joita tapahtuu globaaleilla markkinoilla, Jan von Gerich sanoo.
Talous selvisi koronapandemiasta huomattavasti pienemmin naarmuin kuin kukaan osasi odottaa. EKP:n rahapolitiikka ja euroalueen maiden finanssipolitiikka oli pandemian aikaan elvyttävää. Pankki heräsi tilanteeseen viime vuoden kesällä, mutta valtiot ovat sen sijaan jatkaneet elvyttävää finanssipolitiikkaa vastoin EKP:n tahtoa.
– Finanssipolitiikassa ei olla kyetty tunnustamaan, että inflaatiossa on ollut kyse tarjonnan haasteista. Perinteisesti taantumassa on kyse kysynnän vähenemisestä. Silloin on normaali reaktio, että pyritään lisäämään kysyntää. Mutta tässä tilanteessa on ollut väärä reaktio lisätä julkisia menoja ja tulonsiirtoja. Oikea reaktio olisi ollut lisätä tarjontaa ja investoida pullonkaulakohtiin, jotta oltaisiin pystytty ehkäisemään energian hinnan nousua, Juha Tervala sanoo.
Finanssipolitiikassa rahaa on pumpattu markkinoille vielä EKP:n koronnostojen jälkeenkin. Se on ollut omiaan lietsomaan inflaatiota.
Tervalan ja von Gerichin mukaan tulonsiirrot ovat olleet tarpeellisia, mutta niitä on tehty liian laajasti.
– EKP on peräänkuuluttanut, että tukitoimien pitäisi olla tarkkaan kohdennettuja ja väliaikaisia. Tukitoimien pitäisi auttaa vain niitä, jotka tukia eniten tarvitsisivat eikä mitään laajamittaisia toimia. Valtiot ovat pääosin tehneet laajamittaisia toimia, jolloin tuki on valunut sellaisiin kohteisiin, joissa tukea ei oikeasti olisi tarvittu, ja se on ennestään pahentanut inflaatiota, von Gerich sanoo.
– Suomessa on sorruttu samanlaisiin toimiin kuin muuallakin, vaikka mittaluokat muissa maissa ovatkin isommat. Mutta EKP:n kritiikki kohdistuu myös Suomen finanssipolitiikkaan, hän jatkaa.
Suomalaiset ovat maksumiehiä
Juha Tervala ja Jan von Gerich ovat molemmat sitä mieltä, että suomalaiset asuntovelalliset ovat huonommassa asemassa kuin kohtalontoverit muualla Euroopassa.
– Suomessa asuntolainakanta on lähes kokonaisuudessaan sidottu euriboreihin. Muuten euroalueella pitkien korkojen osuus on paljon isompi. Suomalaiset kotitaloudet kärsivät korkojen noususta selkeästi enemmän kuin muut euroalueen maat, Tervala sanoo.
Von Gerichin mukaan on tyypillistä, että vaihtuvakorkoisissa lainoissa myös muutokset osuvat nopeammin asuntovelallisiin, joten laineet lyövät ensin tänne. Toisaalta Tervala muistuttaa, että pitkällä aikavälillä vaihtuvakorkoiset lainat ovat lainanottajan kannalta kuitenkin kannattavin vaihtoehto.
EKP tulee varmuudella nostamaan korkoja vielä tämän vuoden aikana, mutta siitä, miten pitkään nostoja tehdään ei ole varmuutta keskuspankilla eikä ekonomisteilla.
– Itävallan EKP-neuvoston jäsen puhui juuri, että tarvitaan vielä neljä puolen prosentin nostoa. Hän on ensimmäinen neuvostossa, joka linjasi, että korkoja pitäisi nostaa neljään ja puoleen prosenttiin, von Gerich sanoo.
