Pääkaupunkiseudulla ravintolalounas maksaa yleisesti jo noin 15 euroa, kertoo Helsingin Sanomat. Vielä vuosikymmenen alussa lounaan sai tavallisesti hieman yli kymmenellä eurolla.
Hintojen mukana on noussut lounasedun verotusarvo. Sen yläraja oli vuonna 2020 vielä 10,70 euroa, mutta nyt se on 14 euroa. Nousua on yli 30 prosenttia, kun ansiotasoindeksi on kohonnut samalla ajanjaksolla noin 20 prosenttia.
Verohallinnon ylitarkastaja Markus Kauton mukaan lounasedun arvo määräytyy raaka-aineiden hintojen ja palkkojen kehityksen perusteella. Nousu voi jatkua ensi vuonna.
– Raaka-aineiden kustannus- ja palkkataso näyttäisivät nousevan myös nyt kuluvana vuonna, Kautto sanoo HS:lle.
Työntekijä maksaa lounasedun arvosta tavallisesti 75 prosenttia ja työnantaja loput. Jos 14 euron lounaan syö 21 työpäivänä kuukaudessa, työntekijän maksettavaksi jää 220,50 euroa.
Mitkä tekijät sitten selittävät hintojen nousua?
Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi muistuttaa, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet korona-ajan alusta noin kolmanneksen. Samalla palkkakustannukset ovat kasvaneet. Henkilöstökulut vievät ravintoloissa tyypillisesti 30–40 prosenttia liikevaihdosta.
Nousseista hinnoista huolimatta lounasravintolat eivät tahkoa vahvaa tulosta. Ravintolaliiketoiminnan keskimääräinen liikevoitto jää Lapin mukaan vain 1–2 prosenttiin. Laskennallisesti 14 euron lounaasta voi jäädä ravintolalle voittoa vain parikymmentä senttiä.
Kannattavuutta painaa lisäksi etätyö, joka vaikeuttaa asiakasmäärien ennakointia. Hintojen nostaminen voi puolestaan vähentää kysyntää entisestään.
– Lounasruokailun haaste on se, että yksittäinen lounas ei tuo kovin paljon rahaa sisään. Jotta toiminnasta tulee kannattavaa, pitää myydä paljon. Tämä on koronan lisäämän etätyön myötä olennaisesti vaikeutunut, Lappi tiivistää ongelman HS:lle.