Atomipommit nopeuttivat Japanin antautumista toisessa maailmansodassa, mutta tuhot olivat valtavat. Noin 200 000 ihmistä, joukossa tuhansittain vanhuksia ja lapsia, sai surmansa ja tuhansia sairastui loppuelämäkseen. Hiroshima ja Nagasaki muuttuivat valtaviksi tuhkakasoiksi.
Pommituksista eloon jääneitä kutsutaan Hibakushiksi ja ne, jotka vielä pystyvät, kiertävät yhä maailmaa muistuttamassa ydinaseiden tuhoista ja seurauksista.
Vuoden 1945 tapahtumat olivat valtava sotilaallinen koe ihmisillä. Sen jälkeen ydinaseiden kehitystyö on jatkunut ja tänään jatkuvassa laukaisuvalmiudessa olevat aseet ovat moninkertaisesti tehokkaampia ja tappavampia kuin 70 vuoden takaiset pommit.
On arvioitu että rajattukin ydinaseiden räjäytys aiheuttaisi ilmakehässä vaikutukset, joiden seurauksena ihmiskunnan ruokahuoltoa ja muita elämän edellytyksiä kohtaisivat dramaattiset ja jopa peruuttamattomat seuraukset.
Ydinsulkusopimuksessa (NPT) ydinase on sallittu viidelle valtiolle, jotka ovat Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Kiina ja Iso-Britannia. Lisäksi ydinaseita tiedetään olevan myös Israelilla, Intialla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla. NPT-sopimukseen liittyneet valtiot kieltäytyvät valmistamasta ja hankkimasta ydinaseita ja viisi ydinasevaltaa taas sitoutuvat ydinaseriisuntaan.
Viimeinen sopimuksen seurantakonferenssi pidettiin YK:ssa toukokuussa. Siellä ydinasevallat saivat osakseen kovaa arvostelua, koska ydinaseiden riisunta ei ole edennyt.
Osana sopimusta on pyritty järjestämään kokous joukkotuhoaseettomasta Lähi-idästä. Kokousta ei kuitenkaan ennen tarkastelukonferenssia saatu aikaan. Nyt joidenkin arabivaltioiden – kuten Saudi-Arabian – pelätään havittelevan vaikutusvaltaa ja pyrkivän ydinasevallaksi vastapainona Israelin ydinaseelle.
Pelkona on myös pommin joutuminen väkivaltaisten ääriliikkeiden. Ukrainan kriisin yhteydessä Venäjä on ottanut esiin ydinaseen käyttömahdollisuuden.
Ydinasevaltojen ja EU:n Iranin kanssa saavuttama sopimus kuuluu ydinasevalvonnan kansainvälisellä agendalla viime vuosien harvoihin valopilkkuihin.
Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten jälkeisinä vuosikymmeninä joukko valtioita on myös oma-aloitteisesti luopunut ydinaseiden hankintasuunnitelmista tai ydinaseista Näitä ovat muun muassa Ruotsi, Etelä-Afrikka, Argentiina, Libya ja kylmän sodan jälkimainingeissa muutama entinen neuvostotasavalta.
Aloite ydinaseiden kieltämisestä
Pettymys NPT-prosessin paikalle juuttumiseen on johtanut rauhanjärjestöjen aloitteesta liikkeelle lähteneeseen prosessiin, jossa vaaditaan maailmaa kieltämään ydinaseet laillisesti sitovalla sopimuksella niiden käytöstä aiheutuvien humanitaaristen seurausten takia.
Valtioista asiassa on erityisen aktiivinen ollut Itävalta ja viime joulukuussa Wienissä järjestettyyn konferenssiin osallistui jo 158 valtiota. Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurzin ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja Peter Maurerin mukaan ydinaseiden hävittäminen on ainoa keino taata, ettei niitä enää koskaan käytetä.
Äskettäin Helsingissä pidetty ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous asettui tukemaan Itävallan aloitetta
Ydinasekieltosopimuksen saaminen aikaan vaatii huolellista suunnittelua ja muun muassa Suomi esitti joulukuussa Wienissä huolensa siitä, miten nykyiset ydinasevallat saataisiin sopimukseen mukaan.
Sopimuksesta tulisi nykyistä NPT-sopimusta vahvempi työkalu, koska NPT antaa ydinasevalloille maailmanpoliittisen erityisaseman. Erityistä on sekin, että rauhanjärjestö YK:n turvaneuvoston pysyviä jäseniä ovat vain ne valtiot, joilla on arsenaalia koko maapallon tuhoamiseen.
Ydinaseiden hävittämiseksi on maailmassa myös yksittäisten valtioiden pyrkimyksiä.
Pieni Marshallinsaarten tasavalta on haastanut Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen kaikki ydinaseita omistavat yhdeksän valtiota. Haasteen mukaan mikään näistä valtioista ei ole aidosti ajanut ydinaseriisuntaa, vaikka ydinsulkusopimus ne siihen velvoittaa.
Marshallinsaaret muistetaan siellä sijaitsevasta Bikinin atollista, jolla maailmansodan jälkeen aina 1950-luvun lopulle asti tehtiin lukuisa määrä säteilyä aiheuttaneita ydinkokeita.
Hiroshiman ja Nagasakin uhreja muistetaan ja ydinaseista varotetaan tänään ympäri maailmaa.
Monien valtioiden johtavia poliitikkoja kokoontuu Hiroshimaan ja Suomessa tilaisuuksia järjestetään useilla paikkakunnilla. Perinteisin niistä on Suomen Rauhanliiton ja Helsingin seurakuntayhtymän Helsingissä järjestämä tilaisuus, jossa illan pimetessä lasketaan satoja palavia soihtuja Töölönlahdelle purjehtimaan.
Kirjoittanut: KALLE SYSIKASKI.
