Liettuan presidentti sai Vladimir Putinilta vaatimuslistan Helsingissä – ”Kyse oli antautumisesta”

Dalia Grybauskaitė kertoo ymmärtäneensä, että naapurimaat joko alistuvat Venäjälle tai ovat sen vihollisia.
Liettuan entinen presidentti Dalia Grybauskaitė. (Kuvakaappaus vidolta. Youtube/TVP World)
Liettuan entinen presidentti Dalia Grybauskaitė. (Kuvakaappaus vidolta. Youtube/TVP World)

Liettuan presidenttinä 2009–2019 toiminut Dalia Grybauskaitė muistelee Puolan television TVP Worldin haastattelussa ensitapaamistaan Vladimir Putinin kanssa Helsingissä helmikuussa 2010.

Tuosta Baltic Sea Action-kokouksen tapaamisesta Finlandia-talossa on Verkkouutiset kertonut aikanaan tässä.

Vielä tuolloin tapaamisajankohdan aikoihin Liettua oli täysi riippuvainen Venäjän kaasusta ja neuvostoaikaisista energian toimitusjärjestelmistä.

– Maksoimme 30–40 prosenttia enemmän kaasusta kuin Saksa, vaikka me olemme Venäjän rajamaa ja kaasuputket olivat noin 2000 kilometriä lähempänä, me silti maksoimme niin paljon., kertoo Grybauskaitė TVP:lle ihmetelleensä.

Grybauskaitė totea keskustelussa ilmenneen heti, että kyse oli kuuliaisuudesta ja sen vaatimuksesta.

– Kyse oli antautumisesta, hän luki minulle listan, mitä Liettuan tulisi tehdä, ja oli selvää, että naapurimaat joko alistuvat tai ovat vihollisia. Mitään muuta vaihtoehtoa näiden välillä ei ollut.

Grybauskaitė totesi, ettei hän voisi moisia vaatimuksia hyväksyä ja kertoo ymmärtäneensä, että Liettuan tuli päästä eroon energiariippuvuudesta Venäjään.

Maa rakensikin nopeasti vuoteen 2014 mennessä Klaipėdan LNG-terminaalin.

– Se mahdollisti nopeasti meidän täyden riippumattomuuden Venäjän kaasusta ja Gazpromista. Ja me olemme myös voineet jopa auttaa naapureitamme Latviaa ja Viroa.

Myra oli Irlannin länsipuolella. Hätäsignaalin syy ei ole tiedossa.
Valdain alueella on OSINT-analyysin mukaan jo yli 50 ilmatorjunta-asemaa.
Moskovassa kilpaillaan vuonna 2030 painonnostossa.
Mainos