Joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreista tilastoista. Ilmoitusten määrä on kasvanut vuosittain, mutta vuonna 2023 kasvu oli poikkeuksellisen suurta.
Viime vuonna tehtiin lähes 31 000 lastensuojeluilmoitusta 13–15-vuotiaista, kun kolme vuotta aiemmin tätä ikäryhmää koskevia ilmoituksia tehtiin 21 000. Eniten lastensuojeluilmoituksia tehdään edelleen juuri 13–15-vuotiaista. Lastensuojeluilmoitusten määrä on myös kasvanut eniten tässä ikäryhmässä.
– Nuorten pahoinvointi eri indikaattoreilla mitattuna on viime vuosina lisääntynyt. Olisi yllättävää, jos esimerkiksi nuorten lisääntyneet mielenterveyden ongelmat sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuormitus eivät heijastuisi myös lastensuojelun palvelujen tarpeeseen, toteaa THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa
Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna jokaisella hyvinvointialueella. Koko maassa lastensuojeluilmoitukset ovat yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Viime vuonna ilmoitus tehtiin 110 000 lapsesta eli 10,2 prosentista lapsia.
Useilla viranomaisilla, esimerkiksi poliisilla ja päiväkodilla, on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Tämän lisäksi kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksia tehdäänkin hyvin erilaisissa tilanteissa.
– Lastensuojeluilmoitukset kertovat usein nuorten oireilusta. Toisaalta ilmoitus voidaan tehdä tilanteessa, jossa pienen lapsen äiti on aloittamassa päihdekatkaisun ja lapsi tarvitsee hoitopaikan. Jokainen ilmoitus tulee ottaa vakavasti, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka.
Hänen mukaansa samalla voi haastaa ammattilaisia käymään keskustelua ilmoitusten teon pelisäännöistä.
– On esimerkiksi syytä selvittää, missä tilanteissa selvitään koulun kasvatuskeinoilla ja missä lastensuojelun kutsuminen on perusteltua. Vuoropuhelulla löytyy tasapaino asiaan ja resurssit vapautuvat ilmoitusten käsittelystä työhön niiden lasten ja perheiden kanssa, jotka suojelua ja tukea tarvitsevat, Yliruka pohtii.
Kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi
Myös kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi vuonna 2023. Kiireelliset sijoitukset lisääntyivät erityisesti elämän ensimmäisissä sijoituksissa. Ne voivat olla vaihtoehtoisesti avohuollon tukitoimena tapahtuvia sijoituksia tai huostaanottoja.
Kiireellisiä sijoituksia tehdään eniten 15-vuotiaille. 15-vuotiaista 1 prosentti oli vuoden aikana kiireellisesti sijoitettuna.
Kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli eniten Kymenlaaksossa (1,7 %) ja vähiten Etelä-Karjalassa (0,4 %). Kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi vuonna 2023 useilla alueilla, mutta ei kaikilla. Kiireelliset sijoitukset vähenivät eniten Satakunnassa.
– Joillain alueilla kiireellistä sijoitusta käytetään vain akuuteissa vaaratilanteissa, kun taas toisaalla myös suunniteltuna interventiona esimerkiksi puuttumalla lapsen päihteiden käyttöön. Kiireellisten sijoitusten määrän kasvun taustalla on monia tekijöitä. Esimerkiksi se, kriisiytyvätkö tilanteet perhesosiaalityössä, koska lastensuojeluun ei pääse ajoissa, Yliruka kertoo.
Myös avohuollon asiakasmäärä kääntyi kasvuun
Lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten ja nuorten määrä kasvoi vuonna 2023. Edellisen kerran asiakasmäärissä oli kasvua vuonna 2014.
– Tämä voi kertoa siitä, että lastensuojelun avohuoltoa edeltävät perhesosiaalityön palvelut ja muut peruspalvelut eivät toimi optimaalisella tavalla ennaltaehkäisevästi eikä monialainen yhteistyö toimi tarkoituksenmukaisesti, toteaa Yliruka.
– Osa perheistä hakeutuu itse lastensuojelun tuen piiriin, osalla lastensuojelun tarpeessa olevista perheistä ei ole resursseja tai luottamusta ottaa vastaan perhesosiaalityön tai lastensuojelun palvelua. Painottamalla perheiden ja lastensuojelun yhteistyötä voidaan rakentaa luottamusta ja saada näin apu kanavoitua perheille paremmin, hän kuvaa.
