Lasten päivystyksestä halutaan karsia turhia käyntejä, ratkaisua etsitään tekoälystä

Tays selvittää, voisiko tekoäly tunnistaa oireita, jotka vaativat hoitoa päivystyksessä.
Tampereen yliopistollinen sairaala Tays Tampereella. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Tampereen yliopistollinen sairaala Tays Tampereella. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Milloin lapsen kanssa pitäisi lähteä päivystykseen ja milloin kotihoito riittää? Tampereen yliopistollisessa sairaalan lasten päivystyksessä on alkanut tutkimus, joka etsii tekoälystä apua kysymykseen, joka tuottaa päänvaivaa niin lasten vanhemmille kuin ammattilaisillekin.

Tutkimukseen kutsutaan 0−6-vuotiaita lasten päivystykseen tulevia potilaita huoltajineen. Tutkimuksessa selvitetään, voisiko tekoälyä kouluttaa tunnistamaan oireita, jotka vaativat päivystyksellistä hoitoa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Päätavoitteena on pyrkiä vähentämään päivystyskäyntien määrää ilman, että ketään jää hoitamatta.

− Tällä hetkellä Taysin päivystyksessä käy 12000−14000 lasta vuodessa. Moni heistä saa vastaanotolla vain neuvontaa, jonka voisi antaa myös kotiin puhelimitse tai digitaalisesti, sanoo väitöskirjatutkija ja lastentauteihin erikoistuva lääkäri Juuso Matkaselkä Taysista.

− Nämä tarpeettomat käynnit olisi mahdollista välttää, jos osaisimme etukäteen arvioida paremmin, kuinka sairas lapsi on. Pieni osa potilaista on vakavasti sairaita, ja on tärkeää, että heidät löydetään nopeasti.

Jos tekoälysovellus osoittautuu toimivaksi, sitä voi tulevaisuudessa hyödyntää hoidon tarpeen arvioinnissa esimerkiksi valtakunnallisen 116117-päivystysapupuhelimen ammattilaisten tukena. Lisäksi Matkaselkä näkee siinä potentiaalia digiklinikoiden työkaluna.

Tutkimukseen osallistuvia pyydetään lasten päivystyksessä täyttämään lomake, jossa kysytään erilaisia asioita lapsen voinnissa. Näitä vastauksia verrataan käynnistä kirjattuihin potilastietoihin ja toteutuneeseen hoitoon.

Poimintoja videosisällöistämme

Kysymyksiä on ensivaiheessa paljon ja tavoitteena karsia olennaiset jatkoon. Tekoälyä hyödynnetään jo tässä vaiheessa.

− Uskomme, että tekoälystä on hyötyä, kun analysoimme vastauksia ja potilastietoja. Se voi löytää yllättäviä yhtäläisyyksiä, mitä ihminen ei havaitsisi, Matkaselkä sanoo.

Kun päivystystarpeesta kertovat avainkysymykset ja -vastaukset on löydetty, tekoälyä ryhdytään kouluttamaan kohti varsinaista hoidon tarpeen arviointia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tavoitteena on, että sovellus osaa tuottaa ammattilaiselle tiivistelmän potilaan tilanteesta ja arvion siitä, kuinka todennäköisesti päivystyskäynti on tarpeen. Nämä tiedot auttavat ammattilaista, joka antaa neuvoja ja hoito-ohjeita.

Päätutkijana tutkimuksessa toimii lastentautien erikoislääkäri ja ylilääkäri Sauli Palmu Taysista. Kyselyn ja kehitettävän tekoälymallin on kehittänyt suomalainen yritys Avaintec.

− Tekoälyteknologia on jo valmiina seuraavaan vaiheeseen. Kun olemme löytäneet vähintään noin 150 osallistujaa ensivaiheen tutkimukseen, pääsemme rakentamaan tekoälysovelluksen ensimmäistä versiota. Uskon, että kevättalvella 2026 se voisi olla jo testikäytössä, Matkaselkä sanoo.

Tavoitteena on selvittää, vähentääkö vyöruusurokote muistisairautta.
Osa toimenpiteistä ei merkittävästi pidennä elämää tai paranna oloa.
Terveiden ihmisten kohdalla tavoitteena ei voi olla kaikkien tartuntojen poistaminen.
Mainos