Kelaa ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa 2030-luvulle, kertoo tuore pääjohtaja Lasse Lehtonen Turun Sanomien haastattelussa.
Lehtonen sanoo pyrkivänsä toimimaan muutosjohtajana, jonka tehtävänä on tehostaa Kelan käytäntöjä ja organisaatiota. Hän on toiminut aiemmin HUS-yhtymän diagnostiikkajohtajana.
Yhtenä tärkeimmästä kysymyksistä hän pitää toimeentulotukimenojen karsimista yhä useamman jäädessä viimesijaiseksi tarkoitetun etuuden varaan pidemmäksi aikaa.
Toimeentulotuesta muodostuu helposti kannustinloukku, koska tuensaajan tienestit suhteutuvat suoraan saadun tuen määrään.
– Jos Suomea vertaa muihin Pohjoismaihin, edelleenkin on haasteita järjestelmän kannustavuuden kanssa. Kaikilla on halu pitää yllä pohjoismaista hyvinvointivaltiota, mutta näissä asioissa kannattaa katsoa, mitä naapurit ovat tehneet ja hakea taloudellisesti kestäviä malleja, Kelan pääjohtaja sanoo.
Pääjohtajakautensa tavoitteena Lehtonen pitää erityisesti nykyisen sosiaaliturvan tason ylläpitämistä, mutta helppoa hänen mukaansa se ei tule olemaan.
– Haasteena on se, että valtiovalta ottaa 13 miljardia velkaa, mikä on suurin piirtein sama määrä, jolla valtio rahoittaa Kelaa.
Mahdolliseksi ratkaisuksi Lehtonen esittää muiden pohjoismaiden kaltaista mallia, jossa sosiaaliturvaa rahoitettaisiin enemmän vakuutusmaksuilla. Muualla Euroopassa suositaankin juuri vakuutuksiin pohjautuvaa järjestelmää, ja siirtyminen tämänkaltaiseen malliin voisi edistää myös sosiaaliturvan EU-integraatiota.
Kelan henkilöstöä karsitaan Lasse Lehtosen mukaan useilla sadoilla henkilöillä. Mitään suuria yt-neuvotteluita ei kuitenkaan hänen mukaansa ole tulossa.
– Kelasta lähtee noin 400 ihmistä vuodessa, joista puolet jää eläkkeelle ja puolet poistuu muualle. Tämä vähennys tulee luonnollisen poistuman kautta. Ei rekrytoida sitä määrää henkilöitä, joka lähtee pois.
Kaikki tulee riippumaan siitä, kuinka hyvin Kela onnistuu jalkauttamaan tietotekniset uudistuksensa, joka pyrkii yhdistämään eri tietojärjestelmiä ja tekemään etuuksien hakemisesta ja myöntämisestä vaivattomampaa tekoälyn avulla. Tekoäly osaa käydä läpi hetkessä suurenkin hakemuspinon ja luokittelemaan ne ihmisen käsittelyä varten.
Lehtonen painottaa, että ihmisten tarjoamat asiakaspalvelu ei ole kuitenkaan katoamassa mihinkään.
– Osa asiakkaista ei syystä tai toisesta pysty digitaalisia palveluita käyttämään. Varmasti lähipalvelukin säilyy, Lehtonen sanoo.
