Kela käynnistää syyskuun alussa kokeilun, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yleislääkärille julkisen puolen käyntimaksun hinnalla. Mukaan on tähän mennessä ilmoittautunut noin 400 yksityistä terveyspalveluyritystä.
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen sanoi mediatilaisuudessa ajattelevansa, että kansanterveystyön ydintä on pääsy yleislääkärille – mikä suomalaisessa perusterveydenhuollossa on vaikeutunut.
Julkisen puolen tuotantovolyymit ovat tippuneet vuosi vuodelta ja lääkärivastaanottoja on korvautunut hoitajavastaanotoilla, Lehtonen totesi.
Kokeilussa asiakas maksaa lääkärikäynnistä 28,20 euroa ja Kela korvaa suoraan lääkärille 71,80 euroa. Yleisimpiin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin saa myös korvauksen. Erillisiä toimisto- tai palvelumaksuja ei saa periä.
Lehtosen mukaan yrityksissä ollut varsin hyvin halukkuutta lähteä mukaan kokeiluun.
– Olimme aluksi huolissamme, painottuuko tämä pelkästään Etelä-Suomeen, mutta tällä hetkellä näyttää, että kaikilla hyvinvointialueilla olisi palveluntuottajia mukana, hän kertoi.
Kokeilun kustannusarvio on Lehtosen mukaan noin 80-90 miljoonaa euroa vuodessa.
Lehtoselta kysyttiin kommenttia siihen, että onko ”rahantuhlausta”, että kokeilussa asiakas pääsee suoraan lääkärille, kun julkisessa perusterveydenhuollossa on käytössä kustannustehokkaana pidetty hoitajan tekemä hoidontarpeen arvio. Lehtosella oli asiaan selkeä näkemys:
– Onko näyttöä siitä, että se tuottaisi kustannustehokkuutta hoidon tarpeen arviointiin? hän vastasi ja sanoi perehtyneensä tutkimuskatsauksiin aiheesta.
– Ei ole. Väite on temmattu ihan ilmasta, hän kuittasi.
Lehtonen myönsi, että joitakin haasteita kokeiltavaan malliin liittyy, esimerkiksi se, että käyntimäärä on rajattu kolmeen kertaan vuodessa (tänä vuonna kahteen). Kyse on kuitenkin siitä, mihin rahoitus riittää. Muita haasteita ovat hoitopolun jatkuminen julkiselle puolelle ja erilaiset käytännöt lähetteiden hyväksymisessä.
– Tämä on jo aika lähellä normaalia eurooppalaista perhe-/omalääkärimallia, jossa potilas päättää itse kenen hoidossa on, Lehtonen kiteytti pluspuoleksi.
Mallissa on mahdollista valita myös puhelin- tai videovastaanotto. Ne ovat potilaalle samanhintaisia kuin käynti paikalla, mutta korvausta lääkärille maksetaan vähemmän.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Essi Rentola perusteli hintaa sillä, että käyntimaksu on kaikissa haluttu pitää julkisen terveydenhuollon maksun suuruisena. Toisaalta läsnävastaanotot haluttiin turvata vaikuttavampana palvelumuotona ja siksi niiden korvaus tuottajille on suurempi.
Asiakas päättää itse valitseeko etä- vai läsnävastaanoton. Tilaisuudessa pohdittiin, ovatko ikäihmiset liian arkoja ”vaivaamaan” lääkäriä, jolloin kaksi käyntikertaa kolmesta voisi kulua ensin puhelinsoittoon ja heti perään tarkempaan selvitykseen paikan päällä.
Lehtonen totesi, että jos on uusia oireita ja uusi sairaus, ovat yleislääketieteen professorit yleensä sitä mieltä, että vastaanottokäynti tarvitaan.
– Suomessa julkinen puoli on aktiivisesti ohjannut näihin etälääkärikäynteihin, Lehtonen mainitsi.
– Jos omalääkärimalliin joskus päästään, niin siinä voi matalalla kynnyksellä konsultoida lääkäri, hän lisäsi.
Lehtosen mukaan aiemman Kela-korvausten noston ongelma on ollut, että se ei ole vaikuttaneet käyttäytymiseen kovin paljon, kun korvauksen jälkeenkin käyntimaksu on yhä pyörinyt jopa satasissa. Nyt hintakatto ratkoo asiaa yli 65-vuotiaiden kokeilussa.
– Ikääntyneellä väestöllä on piilevää tarvetta päästä sinne lääkäriin ja se on aito ongelma.
Lisäksi Lehtonen huomautti, että julkisella puolellakin perustason käynnin hinta on korkeampi kuin asiakkaan maksama noin 30 euroa, joten yhteiskunta säästää siinäkin, kun potilas on pois julkiselta puolelta.
Terveydenhuollon rahoituksen kohdentamisesta puhuttaessa Lehtonen totesi, että sote-kustannukset ovat nousseet pari miljardia euroa joka vuosi, ja silti perustason lääkärille ei helposti pääse.
– Jos julkisella puolella on vaikeaa tuottaa palvelua, niin on mielestäni hyvä ottaa käyttöön yksityisen puolen kapasiteetti.
Lehtosen mukaan on tarpeen tehdä toimia, joilla väestön luottamus hoitoon pääsyyn palautuu.
– Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa otettiin jo 15 vuotta sitten yksityinen perusterveydenhuolto mukaan ja tilanne korjautui aika nopeasti. Suomi on tässä pitänyt omaa linjaa ja tulokset eivät ole olleet toivottuja.
Lisäksi Lehtonen kertoi toivovansa, että kokeilu toisi myös lisää kilpailua yksityiseen terveydenhoitoon ja että kynnys aloittaa uutta vastaanottotoimintaa laskisi.
– Monelta paikkakunnalta ovat hävinneet sekä julkiset että yksityiset terveyspalvelut.
