Väkivaltarikokset ovat Suomessa kokonaisuudessaan vähentyneet 2000-luvun ajan. Poliisin tilastoista selviää kuitenkin huolestuttava kehityssuunta. Alaikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksia koskevat rikosepäilyt ovat lisääntyneet selvästi.
Nuorten väkivaltarikollisuus vähentyi useimpien eri tietolähteiden mukaan 2010-luvun alkupuolella, mutta vuoden 2015 jälkeen alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt ovat kasvaneet merkittävästi. Verkkouutiset uutisoi aiemmin, että vuonna 2022 selvitetyissä ryöstörikoksissa epäiltyjä alle 15-vuotiaita oli 269. Määrä kasvoi peräti 136 prosenttia edellisvuodesta. Samanaikaisesti nuorten aikuisten väkivaltarikollisuus erityisesti pidemmällä aikavälillä on edelleen vähentynyt.
Alle 15-vuotiaiden tavanomaisia rikoksia ovat pahoinpitelyt, ryöstöt sekä henkirikokset tai niiden yritykset.
-Kehitys vuoteen 2015 saakka on ollut valtavan hyvää, mutta sen jälkeen tilanne on heikentynyt. Tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin heikko verrattuna esimerkiksi 1990-lukuun. Tilanteeseen tulee kuitenkin tarttua saman tien, ennen kuin väkivallan kehä alkaa ruokkimaan itseään, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo Verkkouutisille.
Vaikka tilanteeseen on havahduttu kuluneen seitsemän vuoden aikana, Pekkarinen näkee, etteivät tehdyt toimenpiteet ole ollut riittäviä kehityksen pysäyttämisessä.
Edellisen viikonlopun aikana saimme jälleen lukea ruotsalaismediasta, kuinka seitsemän ihmistä on saanut luodista. Jengiväkivalta on maassa yleistä, eikä viranomaiset vielä tarkkaan tiedä liittyvätkö viikonlopun ammuskelut toisiinsa. Svenska Dagbladet -lehden mukaan kyseessä saattaa kuitenkin olla kostonkierre.
Lapsiasiainvaltuutettu näkee, että nuorisokulttuurilla on suuri merkitys.
– Minkälaisia asioita nuoret ihannoi ja tavoittelee. Minkälaisilla asioilla saa mainetta ja kunniaa, siinä omassa kaveripiirissä, joka on lapsille ja nuorille tärkeää. Olisi äärimmäisen tärkeää ymmärtää nuorisokulttuurin ilmiöitä, joita tähän liittyy, Pekkarinen kertoo.
Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että perhe on integroitunut yhteiskuntaa. Viranomaisvastaisuus ruokkii entisestään lapsen mahdollista häiriökäyttäytymistä.
– Nyt on korkea aika, että niin toimiin ryhdytään, eikä vain kauhistella. Arvioiden mukaan jopa puolesta tapauksissa kyse on kostossa tai järjestetyistä tilanteista. Kuka on kuka ja kenen sana viime kädessä painaa, Pekkarinen kertoo.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin mukaan vain pieni osa nuorten rikollisuudesta tulee viranomaisten tietoon ja sitä kautta tilastoihin. Instituutti aloitti vuonna 1995 neljän vuoden välein tehtävät nuorisorikollisuuskyselyt, joiden avulla seurataan nuorten rikoskäyttäytymisen ja rikosten uhriksi joutumisen määrää, piirteitä ja kehitystä. NRK:t ovat kansallisesti edustavia ja ne on kohdistettu 15–16-vuotiaille.
Tilanne vaikuttaa ristiriitaiselta ja poliisin mukaan keskustelu aiheesta on tervetullutta. Julkisessa keskustelussa on usein nostettu esiin alaikäisten tekemät vakavat väkivaltarikokset, koronatilanne sekä yleisesti nuorten elinolosuhteiden ja toimintatapojen muutokset viime vuosien aikana.
Suurinta kasvu on alle 15-vuotiaiden rikostilastoissa
Keskusrikospoliisin selvityksen mukaan vuosien 2015–2021 alaikäisten väkivaltarikollisuuden taso on lisääntynyt kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta kasvu on ollut erityisen voimakasta alle 15-vuotiaiden osalta. Kyseisellä ajanjaksolla 15–17-vuotiaiden rikosepäilyjen väestöön suhteutettu taso on kasvanut 32 prosenttia, 9–11-vuotiaiden 90 prosenttia ja 12–14- vuotiaiden peräti 134 prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden.
– Keväästä 2020 alkaneen koronatilanteen jälkeen on tullut ilmi lukuisia nuorten tekemiä vakavia väkivaltarikoksia, jotka ovat herättäneet laajamittaista julkista keskustelua, keskusrikospoliisin raportissa kerrotaan.
Poliisi ja kansanedustaja Marko Kilpi (kok) kertoo, että suurella osasta suomalaisnuorista asiat ovat kuitenkin todella hyvin.
– Se joukko, jolla asiat menevät huonosti, ikävä kyllä kasvaa, ja ongelmat syvenee. On sellaisia ilmiöitä, joita ei aiemmin ole tavattu, joka tekee ongelmien hoitamisen haastavaksi, Kilpi kertoo.
Kilpi huomauttaa, että väkivaltatilastoissa alkoi näkymään muutosta älylaitteiden yleistymisen myötä. Laitteiden myötä jokainen viettää aiempaa enemmän aikaa nenä kiinni älylaitteessa.
– Väkivaltarikoksiin älylaitteiden tulo ei heti niinkään näkynyt, vaan mielenterveysongelmien kasvussa. Näillä on luonnollisesti kyllä yhteys, mutta rikokset tulivat enemmänkin perässä, Kilpi kertoo.
– Tilanne aiheuttaa sen, ettei lapsella pysty normaalilla tavalla esimerkiksi empaattisuus kehittymään, Kilpi kertoo.
– Nuori ei ymmärrä mitä tapahtuu, kun puukolla toista lyö. Ihmettelen sitä, ettei uhreja ole tätä enempää tullut. Läheltä piti -tilanteita on ollut.
Kasvu on ollut lukumäärällisesti merkittävintä perusmuotoisia pahoinpitelyitä koskevissa epäilyissä, joiden absoluuttinen määrä on noussut viiden vuoden ajanjaksolla hieman yli 1 800 rikosepäilystä lähes 3 500 rikosepäilyyn. Prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset.
Nuorten väkivaltarikollisuudesta miehet ja pojat muodostavat selvän enemmistön rikosepäillyistä. Tyttöjen ja naisten osalta tilanteessa on kuitenkin eroja. Yli 20-vuotiaiden ikäryhmässä naisten osuus epäilyistä on noussut 20 prosenttiin, kun taas alaikäisten osalta osuus jaa tämän alle.
Keskusrikospoliisin mukaan tilastot viittaavat siihen, että rikokset kasaantuvat yhä voimakkaammin pienelle rikosaktiiviselle nuorten joukolle. Kilpi näkee, että yhteiskunnan tulisi herätä laaja-alaisesti ja kaikkien tulisi havahtua tilanteeseen.
– Tilanne on massiivinen ja se tulisi tunnistaa sekä tunnustaa. Tarvitaan laajempialaisempaa reagointia. Missä kohtaa tulee se saturaatiopiste, että herätään oikeasti. Kotona, koulussa, lastensuojelussa, poliisi ja viranomaiset tulisi saada heräämään tilanteeseen, jotta muutosta voi tapahtua, Kilpi kertoo.
Kilpi kertoo, ettei jokaisen lapsen ja nuoren olkapään yli ei ovi olla kurkkimassa. Yhä korostetummin tulisi lapsille antaa ne yhteiskunnalliset säännöt, kuinka toimia.
– Siinä ei ole mitään normaalia, että alaikäinen kulkee kadulla teräase hallussa, Kilpi kiteyttää.
Pandemia-ajan vaikutukset nuorten hyvinvointiin
Koronatilanteen aikana eri tahot toivat esiin henkisen hyvinvoinnin ja rutiinien puutteen. Yksi arvio on ollut, että nuorten väkivallan kasvu kytkeytyisi koronapandemiaan liittyviin olosuhteisiin. Keskusrikospoliisin mukaan julkisuudessa on esitetty, että nuorten rutiinitoimintojen muutos, monien nuorten suosimien julkisten tai puolijulkisten tilojen sulkeminen, aikuisten läsnäolon vähentyminen sekä perheiden taloudellinen ahdinko ovat osaltaan vaikuttaneet nuorten rikollisuuden kasvuun.
Perheen merkitys on suuri ehkäisevässä toiminnassa. Vanhempien mukaan saaminen nuorten kanssa työskentelyyn on Pekkarisen mukaan tärkeä osa kokonaisuutta.
– Viimeiset vuodet ovat monessa perheessä ollut erittäin raskaita. Lapsiköyhyys on lisääntynyt ja 10 prosenttia perheistä on köyhien perheiden puolella. Tällaiset tekijät vaikuttavat myös nuoren käyttäytymiseen, Pekkarinen kertoo.
Vaikka koronatilanne on eittämättä vaikuttanut nuorten hyvinvointiin ja arkirutiineihin, ovat alaikäisten rikosepäilyt lisääntyneet kuitenkin selvästi jo ennen koronatilanteen alkua. On mahdollista, että koronatilanteen vaikutukset näkyvät viiveellä tai esimerkiksi vakavissa väkivaltarikoksissa, joiden määrä on ollut poikkeuksellisen korkea juuri vuosien 2020 ja 2021 aikana.
– Perusturvallisuuden tunnetta tulisi lasten osalta parantaa. Perusturvallisuudentunne on horjunut niin koronan kuin sodan myötä. Sotaa käydään lasten kammareissa. Tulisi ajatella millä tavoin sotauutisointi vaikuttaa lapsiin, etenkin kun turvallisuudentunnetta heidän elämässään tulisi juuri rakentaa, Kilpi sanoo Verkkouutisille.
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan suurempiin kaupunkeihin syntyneistä katujengien vaikutuksista puhuu myös tekijäjoukon lukumäärä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on ollut viime vuosina hieman yli kaksi epäiltyä tekijää rikostapausta kohden, kun muualla Suomessa epäiltyjä on ollut noin 1,5 rikostapausta kohden.
Tilanne on jatkunut samansuuntaisena myös pandemiatilanteen jälkeen. Viimeisen vuosineljänneksen aikana kirjatut alaikäisten väkivaltarikoksia koskevat rikosepäilyt ovat nousseet aiempaa korkeammalle tasolle.
Alle 15-vuotiaiden pahoinpitelytutkinnan yhteydessä eniten ovat kasvaneet kuitenkin laittoman uhkauksen, pakottamisen, identiteettivarkauden ja vapaudenriiston tyyppisten rikosten tutkintojen määrä. Kymmenessä vuodessa määrä on noussut parista sadasta tasaisesti ja viime vuonna määrä oli jo 950. Myös yksityisyyden, rauhan ja kunnialoukkauksien sekä vahingontekojen määrä on kasvanut.
Lastensuojelulain muutokset näkyvät tilastoissa
Lastensuojelulakia uudistettiin vuonna 2014 ja lainmuutokset astuivat voimaan huhtikuussa 2015. Tilastotutkijat huomauttavat, että on hyvinkin mahdollista, että kasvaneet tilastoidut rikosmäärät tulevat paremmin poliisin tietoon.
Kilpi kertoo, että viranomaisyhteistyö tulisi saada toimintakykyiseksi ja resurssit olisivat riittävät.
– Ennaltaehkäisevän työn osalta johtamisrakenteet poliisissa eivät ole kunnossa. Vaikka me saataisiinkin merkittävästi resursseja, valuvat ne hukkaan, ellei rakenteita saada uudistettua.
Kansainvälisten tutkimusten perusteella viime vuosikymmenininä länsimaissa havaitun nuorten rikollisuuden vähentymisen taustalla vaikuttaa olevan nuorten elämäntapoihin liittyviä muutoksia kuten vähentyneet alkoholin käyttö ja riskirutiinit.
– Tämän tarkastelun perusteella ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä nuorten rikoksia tekevistä ryhmistä tai ”jengiytymisestä”. Vaikuttaakin siltä, että nuorten väkivaltarikoksista iso osa on tehty vuodesta toiseen yhdessä toisten kanssa, vaikka osuudessa on jonkin verran vaihtelua, Kimmo Haapakangas ja Markus Kaakinen kertovat tilastokeskuksen selvityksessä.
Haapakangas työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa ja vastaa rikos- ja pakkokeinotilastosta. Kaakinen on yliopistotutkija Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
Tiedonkulkua tulisi kansanedustajan näkemyksen mukaan parantaa, jotta eri toimijat pystyisivät reagoimaan tilanteisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Mikäli tieto siitä henkilöstä, joka tarvitsee apua, saadaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, parantaa tilannetta. Ikävä kyllä, nykypäivänä tieto saadaan vasta sitten, kun on liian myöhäistä, Kilpi kertoo.
Vaikka suurissa kaupungeissa alaikäisten tekemissä rikoksissa tekijöiden lukumäärä on hieman korkeampi, ei Suomessa ole suuria viitteitä laajamittaiseen jengirikollisuuteen.
LUE MYÖS:
Alaikäisten väkivaltarikokset kasvaneet merkittävästi | Verkkouutiset
Näin moni teini-ikäisten väkivaltarikos tehdään joukolla | Verkkouutiset
Ovatko nuorten ryhmissä tekemät #väkivaltarikokset lisääntyneet? Eroaako pääkaupunkiseutu muista suurista kaupungeista? Lue @kimmohaapakan, @KaakinenMarkus artikkeli nuorten väkivaltarikollisuuden kehityksestä tilastoissa.
📰https://t.co/r9hLd6mJys#TietoTrendit #rikokset pic.twitter.com/oNmRJuMWlX— Tilastokeskus (@Tilastokeskus) June 9, 2023
Juttuun lisätty Kilpin tarkennus: Väkivaltarikoksiin älylaitteiden tulo ei heti niinkään näkynyt, vaan mielenterveysongelmien kasvussa. Näillä on luonnollisesti kyllä yhteys, mutta rikokset tulivat enemmänkin perässä.