Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut.
Esimerkiksi vuonna 2022 selvitetyissä ryöstörikoksissa epäiltyjä alle 15-vuotiaita oli 269. Määrä kasvoi peräti 136 prosenttia edellisvuodesta. 15–17-vuotiaiden epäiltyjen määrä kasvoi lähes 58 prosenttia. Tilastossa huomioidaan vain poliisin selvitetyiksi merkitsemistä rikoksista epäillyt, ja sama henkilö voi olla epäiltynä useassa tapauksessa.
Tilastokeskuksen Tieto&Trendit-artikkelin mukaan rikos- ja pakkokeinotilastosta ei ole mahdollista suoraan tarkastella jengiytymisen kaltaisia rikoksen tekijöiden välisiä yhteyksiä. Epäiltyjen tekijöiden määrien kehitystä voidaan kuitenkin tarkastella ja korkeammat rikoskohtaiset epäiltyjen määrät kertovat isommissa ryhmissä tehdyistä rikoksista.
Yliaktuaari Kimmo Haapakangas ja tutkija Markus Kaakinen kirjoittavat, että nuorison ryhmissä tehdyt väkivaltarikokset näyttävät olleen viime vuosina pääkaupunkiseudulla muuta maata yleisempiä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on ollut viime vuosina hieman yli kaksi epäiltyä tekijää rikostapausta kohden, kun muualla Suomessa epäiltyjä on ollut noin 1,5 rikostapausta kohden.
Vuonna 2020 pääkaupunkiseudulla kolmanneksessa 15–17-vuotiaiden pahoinpitelyistä ja ryöstöistä oli kolme tai useampia epäiltyjä. Muulla maassa osuus oli 12 prosenttia. Ero kaventui jonkin verran vuoteen 2022 mennessä (pääkaupunkiseudulla 21 % ja muualla 15 %).
Kaikkia vuoden 2022 loppuneljänneksen rikoksia ei välttämättä ole vielä selvitetty, joten ne eivät ole tilastoissa mukana.
Alle 15-vuotiaiden epäillyissä pahoinpitelyissä ja ryöstöissä kolmen tai useamman epäillyn osuus jutuista oli pääkaupunkiseudulla 29 prosenttia vuonna 2020, ja muualla Suomessa vajaat 16 prosenttia. Ero tasoittui vuoteen 2022 mennessä, jolloin ryhmissä tehtyjen rikosten osuus oli pääkaupunkiseudulla 21 prosenttia ja muualla 18 prosenttia.
Ryhminä tehdyissä rikoksissa on hieman enemmän maahanmuuttajataustaisia syntyperän mukaan tarkasteltuna. Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella ero oli suurimmillaan vuosina 2019–2020, mutta kaventui sen jälkeen. Vuonna 2022 ero suomalaistaustaisiin nähden oli vähäinen.
Samassa rikosjutussa voi olla useita eri ikäisiä tekijöitä ja eri rikoksia. Lisäksi tutkinta voi koostua useammasta rikostapauksesta. Tarkastelusta ilmenee, että useamman tekijän ryhmissä on tyypillisesti mukana sekä alaikäisiä että täysi-ikäisiä tekijöitä. Toisaalta epäiltyjen määrän keskiarvo on viime vuosina pienentynyt hieman yli kolmesta hieman alle kolmeen tekijään tapausta kohden.
Alaikäisten epäiltyjen määrässä väkivaltarikosta kohden ei havaita systemaattista kasvua 2000-luvulla. Vahvoja johtopäätöksiä nuorten rikoksia tekevistä ryhmistä tai ”jengiytymisestä” ei artikkelin mukaan voida vetää.
Sen sijaan vaikuttaa siltä, että nuorten väkivaltarikoksista iso osa on tehty vuodesta toiseen yhdessä toisten kanssa, vaikka osuudessa on jonkin verran vaihtelua. Rikoksia ryhmissä tekevät nuoret erottuvat aikuisten muodostamista katujengeistä, mutta nuoret voivat myöhemmin päätyä mukaan järjestäytyneempiin jengeihin.
Tarkempi tilastointi ja kriminologinen tutkimus nuorisorikollisuuden piirteistä olisi asiantuntijoiden mukaan tarpeen.
Poliisin nykyinen tietojärjestelmä on vanha, eikä sitä ole tarkoitettu tilastointiin. Esimerkiksi poliisin tunnistamien katujengiyhteyksien lisääminen rikoksen luokittelutekijöihin parantaisi tilastointia. Tämä toki edellyttäisi sitä, että katujengin määritelmä ja tilastointi sekä ero esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiin olisi selkeä, artikkelissa todetaan.
