Eurooppa ei kykene nykyisillä keinoillaan luomaan riittävää pelotetta estääkseen Venäjää tekemästä hybridihyökkäyksiä Nato-maita vastaan, varoittavat länsimaiset puolustus- ja tiedusteluvirkamiehet.
Huolta on lisännyt Saksassa elokuussa estetty räjähteillä varustetun droonin isku Leipzig-Hallen lentokentälle.
Virkamiehet arvioivat Financial Timesille, että Moskovan toiminta osoittaa nykyisen pelotteen puutteet tilanteissa, joissa hybridihyökkäys jää Naton viidennen artiklan käynnistävän kynnyksen alapuolelle.
Saksan hallitus ilmoitti syyskuun alussa pitävänsä Venäjää vastuullisena elokuun 4. päivänä tehdystä iskuyrityksestä. Lentokentältä löydettiin sotilaskäyttöön soveltuvilla räjähteillä varustettu drooni ukrainalaisen rahtikoneen läheltä. Laite ei räjähtänyt, ja poliisi teki sen vaarattomaksi.
Venäjä on kiistänyt osallisuutensa.
– On täysin selvää, ettemme tee tarpeeksi estääksemme viidennen artiklan kynnyksen alapuolelle jääviä provokaatioita, eräs korkea-arvoinen länsimainen puolustusvirkailija sanoo FT:lle.
Hänen mukaansa Naton pelote riittää tällä hetkellä ehkäisemään Venäjän tavanomaisen sotilaallisen hyökkäyksen ja ydinase-eskalaation, mutta hybriditoimiin tarvitaan uusi lähestymistapa.
Venäjän tiedustelupalvelut ja niiden käyttämät sijaistoimijat ovat viime vuosien aikana tehneet Euroopassa muun muassa kyberhyökkäyksiä, tuhopolttoja, sabotaasi-iskuja, vaikuttamisoperaatioista sekä vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuneista vahingontekoja.
Hybriditoimien keskeinen piirre on niiden rajallisuus ja kiistettävyys. Iskut voidaan toteuttaa tiedustelupalvelujen, välikäsien tai värvättyjen tekijöiden avulla siten, etteivät ne yksittäin ylitä avoimen sotilaallisen hyökkäyksen rajaa.
Saksan sisäministeri Alexander Dobrindtin mukaan poliisitutkinnan, käytetyn kaluston ja tiedustelutietojen perusteella Venäjän osallisuus iskuun on osoitettu. Droonin rakenne, sen osat, räjähteet ja sytytin vastaavat elementtejä, jotka tunnetaan Venäjän aiemmista hybridioperaatioista ja Ukrainan sodasta.
Holtiton Venäjä
Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi hiljattain Venäjän muuttuneen yhä holtittomammaksi.
Toinen länsimainen virkailija nostaa Leipzig-Hallen tapauksen esimerkiksi Venäjän toiminnasta, joka kohdistuu suoraan Nato-maiden alueelle.
Virkailijoiden mukaan Leipzig on vaikuttanut voimakkaasti Euroopan Nato-maiden arvioihin uhasta. Mahdollisista pidemmän aikavälin vastatoimista keskustellaan nyt korkeimmalla poliittisella tasolla.
Chatham House -ajatushautomon Venäjä-asiantuntijan Keir Gilesin mukaan ongelmana on se, ettei viidennen artiklan rajaa ole määritelty yksiselitteisesti.
Hänen mukaansa Venäjä voi kokeilla tämän epäselvän rajan venyttämistä niin kauan kuin toiminnasta ei aiheudu sille riittäviä kustannuksia.
Nato-maiden keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, miten tällaisiin tekoihin voidaan vastata yhteisesti ja riittävän voimakkaasti ilman, että vastatoimet samalla käynnistävät hallitsemattoman sotilaallisen eskalaation.