Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan länsimaisen rahan virtaaminen Venäjälle pitää pysäyttää.
Hän viittaa blogissaan brittilehti Financial Timesin juttuun, jonka mukaan eurooppalaiset pankit maksoivat viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa veroja Venäjällä. Summa on neljä kertaa enemmän kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Pankkitoimintaa Venäjällä harjoittavat muun muassa itävaltalainen Raiffeisen Bank International (RBI), italialaiset Unicredit ja Intesa Sanpaolo, hollantilainen ING, saksalaiset Commerzbank ja Deutsche Bank ja unkarilainen OTP. Yli puolet eurooppalaispankkien maksamista veroista RBI:ltä, joka on tehnyt hyvää voittoa Venäjällä.
– Itävaltalaispankkikin on julkisuudessa puhunut vetäytyvänsä Venäjältä, mutta teot ovat toisenlaisia. Venäjän diktaattori Vladimir Putinin sotatalouden verirahat ovat siis kelvanneet hyvin RBI:lle ja sen omistajille. Pankit eivät tosiasiallisesti edes siis halua poistua Venäjältä, ja syy on yksinkertaisesti ahneus ja raha, Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Pakotteet eivät hänen mukaansa toimi, joten länsipankkien pyörittämää rahaa virtaa ennätysmäärä Kremliin ja sen aloittaman hyökkäyssodan rahoittamiseen.
– Länsipankkien tuleekin minusta ihan tavalla tai toisella – millä tavalla tai riskeillä tahansa, myös rahansa menettämisen uhalla – vetäytyä Venäjältä. Ja kyllä, ymmärrän, että riski on se, että toiminta siirtyy kiinalaispankeille, mutta lännen käsiä ei pitäisi veretä, Heinonen kirjoittaa.
Kansanedustaja toteaa, että pakotteista huolimatta ”raha ja tavarat löytävät aina jotenkin tiensä Venäjälle”.
– Ja asetetutkin pakotteet vuotavat ahneuden maailmassa kuin seula, Heinonen kirjoittaa.
Tällä hetkellä esimerkiksi luksusautoja viedään Venäjälle Valko-Venäjän kautta.
– No, tätä nyt EU taas yrittää kuitenkin estää uusimman pakotepaketin toimin. EU siis joutuu tekemään koko ajan uusia ja uusia toimia saadakseen länsimaisten yritysten ahneuden kuriin. Kyse on siis sellaisista toimijoista kuin esimerkiksi Mercedes Benz ja Rolls Royce.
Heinosen mielestä Euroopan unioni on liian varovainen.
– Viimeksi EU asetti pakotteita, jotka kieltävät liiketoimet Venäjän keskuspankin kanssa. Päätös siis tarkoittaa sitä, että EU:n jäsenvaltioiden arvopaperikeskusten hallussa olevia Venäjän keskuspankin noin 200 miljardin euron varoja ei voida palauttaa Venäjän keskuspankille, vaan ne pysyvät pysäytettynä arvopaperikeskuksissa. Pysäytetyt Venäjän keskuspankin varat tuottavat vuosittain noin 2,5-3 miljardia euroa tuottoja, ja nyt toukokuun lopulla EU teki päätöksen edes näiden tuottojen käyttöönottamisesta Ukrainan tukemiseksi, Heinonen kuvaa päätöksiä.
– Päätöksen mukaan aluksi 90 prosenttia tuesta osoitetaan Ukrainan itsepuolustuksen tukemiseksi Euroopan rauhanrahaston kautta ja 10 prosenttia Ukrainan jälleenrakennuksen tukemiseksi EU:n budjetin kautta. Päätös ei kuitenkaan koske kuin tuota 2,5-3 miljardia vuositasolla, ja Venäjän massiiviset yli 200 miljardin euron varannot säilyvät koskemattomina. Kysyä pitää, että miksi näin?
Syynä tähän Heinosen mukaan voi olla pelko.
– Uskonkin, että montaa EU-maata pelottaa se, että niiden pankkien Venäjällä oleva toiminta pakotettaisiin Venäjän toimesta loppumaan ja rahat menetettäisiin Venäjälle. En ymmärrä, että ahneus voi olla niin suurta, että verentahrimilla ruplilla olisi näin suuri vaikutus hyvää ja vastuullisia puhuville EU:n päämiehille? Pakoteruuvia tulee siis edelleen kiristää, mutta myös kysyä koko ajan länsivaltojen ja länsimaiden yritystenkin vastuullisuuden perään, hän kirjoittaa.
– Ja nyt on syytä unohtaa se, mitä jotkut ovat Venäjälle ahneuksissaan sijoittaneet. Ne varat saavat mennä, kunhan pakotteet saadaan toimimaan ja Venäjän tilanne aidosti päivä päivältä hankaloitumaan. Ja siksi esimerkiksi Helsinki Halli eli vanha Hartwall Areena tulee nyt pakkolunastaa Putinin oligarkeilta suomalaisomistukseen. Ei tämän toimen vaikutuksia pidä enää pelätä ja aristella. Jokainen päivä, minkä hymistellen toimimme Venäjän kanssa, tietää lisää menetettyjä ihmishenkiä Ukrainassa.
