Valiokunnalta tukea katujengien rikollisuuden torjuntaan

Mietinnössä kannatetaan katujengeihin ja nöyryytysväkivaltaan liittyvän rikoslainsäädännön vahvistamista.
Helsingin hovioikeudessa alkoi 15. tammikuuta 2024 oikeudenkäynti Suomen ensimmäisestä niin sanotusta katujengijutusta. Syyttäjän mukaan vuoden 2021 tapahtumissa oli kyse espoolaisen ja helsinkiläisen katujengin vihanpidosta, joka johti väkivaltaisuuksiin., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Helsingin hovioikeudessa alkoi 15. tammikuuta 2024 oikeudenkäynti Suomen ensimmäisestä niin sanotusta katujengijutusta. Syyttäjän mukaan vuoden 2021 tapahtumissa oli kyse espoolaisen ja helsinkiläisen katujengin vihanpidosta, joka johti väkivaltaisuuksiin., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Eduskunnan lakivaliokunta kannattaa katujengirikollisuuteen ja nöyryytysväkivaltaan liittyvän rikoslainsäädännön vahvistamista. Valiokunta tukee tuoreessa mietinnössään hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä yksimielisesti.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan kolmea muutosta rikoslakiin. Uusiksi rangaistuksen koventamisperusteiksi ehdotetaan säädettäväksi rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa sekä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos - sisältö jatkuu alla

Samalla lakiin lisättäisiin rikollisjoukkoa koskeva määritelmä. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä ehdotetaan rangaistavaksi erillisenä rikoksena.

Ehdotettujen lainmuutosten tavoitteena on vahvistaa rikoslainsäädäntöä, joka liittyy katujengirikollisuuteen, alle rikosvastuuikäisten lasten hyväksi käyttämiseen rikoksen tekemisessä sekä nöyryytysväkivaltaan.

Lakivaliokunta korostaa lisäksi mietinnössään, että nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunta edellyttää laaja-alaisia, oikea-aikaisia ja moniammatillisia toimenpiteitä eri sektoreilla.

Ministerin mukaan päätös leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöjohtajien palkkoja selvästi.
Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Kansanedustajan mukaan sisäisesti riitainen puolue on ajautunut lopullisesti Kimmo Kiljusen ja Nasima Razmyarin linjalle.
Mainos