Monissa televisioiden, kuulokkeiden ja jatkojohtojen kaltaisissa elektronisissa laitteissa on virta- tai valmiusvalo, joka palaa aina laitteen ollessa päällä.
Valot ovat usein yllättävän kirkkaita tai jopa välkkyviä, mikä voi häiritä muuten pimeässä huoneessa nukkuvia.
Harvardin yliopiston neurotutkija Steven Lockley huomauttaa CNN:lle, että valolle altistuminen on yöaikaan ihmiskeholle ”täysin luonnoton ja vieras” kokemus. Unirytmi oli vuosituhansien ajan kiinteästi yhteydessä valon määrään.
Valoja löytyy nykyään palovaroittimista, tuulettimista, matkapuhelinten latureista ja lukemattomista muista laitteista. Osa on käyttänyt ratkaisuna mustaa teippiä tai sijoittanut laitteiden päälle muita näköesteitä.
Valmistajat ovat puolustaneet käytäntöä sillä, että valot kertovat olennaista tietoa laitteen tilasta ja toimintakunnosta.
Nykyään käytettävät LED-valot ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä eivätkä luo ylimääräistä lämpöä. 1990-luvulla yleistynyt sininen LED-valo toi fysiikan Nobel-palkinnon kehittäjilleen Isamu Akasakille, Hiroshi Amanolle ja Shuji Nakamuralle.
– Näillä valoilla on joskus vain esteettinen merkitys, jolloin ne ovat osa laitteen suunnittelua ja käyttäjäkokemusta, elektroniikka-alan ECIA-järjestön johtaja David Loftus sanoo.
