Lähihoitajat hakevat ylivoimaisesti eniten kulutusluottoja muihin ammatteihin verrattuna. Asia ilmenee Etua Oy:n tekemästä selvityksestä.
Selvityksessä tutkittiin, mitkä ammattikunnat hakevat eniten kulutusluottoja, kulutusluottohakemusten keskimääräiset summat ja niiden suuruus verrattuna ammattikunnan palkkaan. Kulutusluottodata on ajalta 1. marraskuuta 2023 – 29. helmikuuta 2024 ja keskittyi kahteenkymmeneen eniten kulutusluottoa hakeneeseen ammattikuntaan.
Selvityksessä havaittiin, että lähihoitajat hakevat ylivoimaisesti eniten kulutusluottoja ja monta kertaa enemmän kuin mikään muu ammattikunta listalla. Tämä selittyy Etuan mukaan osittain sillä, että lähihoitajan ammatti lukeutuu Suomen yleisimpiin. Kuitenkin moniin muihin yleisiin ammatteihin verrattuna lähihoitajat hakevat moninkertaisesti kulutusluottoja.
Lähihoitajat hakivat yli 20 kertaa enemmän kulutusluottoja kuin esimerkiksi opettajat. Ero on varsin iso ottaen huomioon, että vuonna 2020 Suomessa oli 79 800 lähihoitajaa ja pelkästään peruskoulun alaluokkien opettajia 27 200.
Sairaanhoitajiin verrattuna lähihoitajat hakivat yli neljä kertaa enemmän kulutusluottoja. Vuonna 2020 sairaanhoitajia oli 73 000 ja lähihoitajia 79 800, joskin kulutusluottoa hakeneiden sairaanhoitajien keskimääräinen bruttopalkka oli 618 euroa suurempi kuin lähihoitajien.
Lastenhoitajiin verrattuna lähihoitajat hakevat yli yhdeksän kertaa enemmän kulutusluottoja, vaikka kulutusluottoja hakevat lastenhoitajat tienasivat keskimäärin yli 500 euroa kuukaudessa lähihoitajia vähemmän. Vuonna 2020 lähihoitajia oli noin puolet enemmän (79 800) kuin lastenhoitotyöntekijöitä (40 023).
Kun tarkastellaan ammattikuntia, jotka hakivat suurimpia kulutusluottoja palkkaansa nähden, nousevat esiin terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset ja raskasta fyysistä työtä tekevät pienituloiset työntekijät. Listan kärjessä oli laitoshuoltaja, joka haki keskimäärin yli viisi kertaa kuukausipalkkansa suuruista kulutusluottoa.