Britannian valtiovarainministeri Rachel Reeves on joutunut syyskuussa torjumaan väitteitä siitä, että maa olisi ajautumassa työväenpuolueen johdolla laajempaan talouskriisiin.
Haasteena on, että Britannian pitkän aikavälin lainanhoitokustannukset nousivat korkeimmalle tasolleen vuosikymmeniin. Maan julkinen talous on raskaasti alijäämäinen.
Osa ekonomisteista uskoo Britannian ajautuvan lähiaikoina vaikeuksiin, mikä voisi toimia vakavana hälytysmerkkinä myös muille velkaantuneille länsimaisille. Capital Economics -yhtiön asiantuntija Ruth Gregory huomauttaa, että julkisen talouden tilanne on monissa teollisuusmaissa samankaltainen.
– Monissa G7-maissa olosuhteet vaikuttavat altistavan mahdolliselle finanssikriisille, vaikka tämä kriisi ei olisikaan välitön tai väistämätön, Ruth Gregory sanoo Wall Street Journalille.
Viime vuonna Britannian vasemmistohallitus ilmoitti suurimmasta veronkorotuksesta vuosikymmeniin. Tämä ei riittänyt valtion velkasyöksyn oikaisemiseksi, joten Reevesin odotetaan esittävän miljardien eurojen uusia veronkorotuksia. Velanhoitokustannusten ohella ongelmana on hidas talouskasvu ja se, ettei sosiaalimenoja ole saatu kestävälle tasolle.
Monet länsimaat velkaantuivat viime vuosikymmenten aikana rajusti matalan korkotason turvin. Myös Suomessa valtion velkaantumistahtia vähäteltiin toistuvasti pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella nollakorkoihin vedoten.
Kohonneet velanhoitokustannukset aiheuttavat kuitenkin jatkuvasti suurempaa painetta julkista taloutta kohtaan.
Monien asiantuntijoiden mukaan länsimaissa ei ole tehty poliittisesti vaikeita päätöksiä valtion menojen leikkaamiseksi. Ranskan hallituksen odotetaan pian kaatuvan, sillä parlamentissa vastustetaan menoleikkauksia ja lomapäivien vähentämistä.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan teollisuusmaiden velkataakka on kaksinkertaistunut vuoden 2007 jälkeen, ja viime vuonna velanhoidon nettomaksut kasvoivat 11,2 prosenttia yli 2 700 miljardiin euroon.
