Suomessa määrättiin viime vuonna 1 650 lähestymiskieltoa. Se on lähes 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tuoreista tilastoista.
Lähestymiskieltoon määrätyistä 92 prosenttia oli miehiä. Määrä kasvoi erityisesti 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä.
Lähestymiskiellolla suojattiin vuonna 2025 yhteensä 2 182 henkilöä, noin 300 enemmän kuin edellisvuonna. Suojatuista 1 599 oli naisia ja 583 miehiä. Miespuolisista suojatuista lähes 40 prosenttia oli alaikäisiä.
Kasvu jatkuu toista vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas arvioi kasvun liittyvän lainsäädäntöön.
– Lähestymiskieltojen määrä kasvoi selvästi jo vuonna 2024, ja tuolloin kasvu oli nykyistäkin suurempaa. Kasvuun lienee vaikuttanut vuonna 2023 tehty lakimuutos. Uuden lain mukaan lähestymiskiellon hakeminen on maksutonta myös niissä tapauksissa, kun hakemus hylätään tai asia muuten raukeaa, hän sanoo tiedotteessa.
Lähestymiskiellot liittyvät usein nykyisiin tai päättyneisiin parisuhteisiin. Vuonna 2025 tällaisia kieltoja määrättiin 640.
Tilastointi ei kuitenkaan kata kaikkia suhteita.
– Esimerkiksi seurustelusuhteet eivät näy rekistereissä, mikä on selvä puute. Tässä olisi tärkeä kehittämiskohde tietojärjestelmiin, Haapakangas toteaa.
Lasten ja vanhempien välisissä tapauksissa kieltoon määrätty on tyypillisesti lapsen vanhempi ja suojattu alaikäinen. Vastaavasti tilanteissa, joissa lapsi uhkaa vanhempaansa, suojattu on useimmiten iäkäs. Viime vuonna lähestymiskiellolla suojattiin 89 yli 60-vuotiasta.
Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistava teko, josta voi seurata sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Tilastojen perusteella rangaistuksen uhka ei kuitenkaan aina estä häirintää, vaan joissakin tapauksissa se on jatkunut kiellosta huolimatta.