Lähes kaksi kolmesta rajoittaisi poliittisten lakkojen kestoa

Kansalaisista 45 prosenttia pitää hallituksen työmarkkinauudistuksia välttämättöminä, kun 42 prosenttia on toista mieltä.
AKT:n lakkovahti Vuosaaren sataman liepeillä Helsingissä 11. maaliskuuta 2024. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER
AKT:n lakkovahti Vuosaaren sataman liepeillä Helsingissä 11. maaliskuuta 2024. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Puoluekanta määrittää vahvasti suhtautumista lakkoihin ja uudistuksiin, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn kevään 2024 Arvo ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisista 45 prosenttia pitää hallituksen työmarkkinauudistusten toteuttamista maamme talouden kannalta välttämättömänä, vaikka ne tekevät kipeää. Hieman pienempi osuus (42 %) ei pidä uudistusten toteuttamista välttämättömänä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Päähallituspuolueiden ja vasemmistopuolueiden kannattajien näkemykset asiaan eroavat toisistaan täysin.

Kokoomuksen kannattajista 92 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 82 prosenttia tukee hallituksen uudistuksia.

Enemmistöt vasemmistoliiton (94 %), SDP:n (84 %) ja vihreiden (79 %) kannattajista eivät pidä hallituksen työmarkkinauudistuksia Suomen talouden kannalta välttämättöminä.

Enemmistö Liike Nytin (79 %) ja keskustan (56 %) kannattajista tukee hallituksen uudistuksia. RKP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjien näkemykset jakaantuvat, mutta molemmissa ryhmissä suurempi osuus kannattaa uudistuksia kuin ei kannata.

– Poliittisten näkemysten polarisoituminen oikeisto- ja vasemmistoryhmiin on näkynyt viime vuosien Arvo- ja asennetutkimuksissa. Nyt tämä kehitys tiivistyy jyrkäksi vastakkainasetteluksi hallituksen työmarkkinauudistusten konkretisoituessa ja vastustuksen ilmentyessä laajana poliittisena lakkoiluna, kommentoi EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Valmius rajoittaa lakkoja on kasvanut
Poimintoja videosisällöistämme

Nyt 41 prosenttia suomalaisista arvioi, että suurta haittaa ulkopuolisille aiheuttavat lakot pitäisi voida kieltää kokonaan. Suurempi osa (46 %) ei kieltäisi suurtakaan haittaa aiheuttavia lakkoja. Suurta haittaa aiheuttavien lakkojen kieltämistä kannattavien osuus on kasvanut vuodessa 12 prosenttiyksikköä.

– Yli kymmenen prosenttiyksikön muutokset yhden vuoden aikana suomalaisten asenteissa ovat melko harvinaisia. Suurin muutos on tapahtunut perussuomalaisten äänestäjien kohdalla. Kun vielä vuosi sitten 37 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä olisi ollut valmiita kieltämään kokonaan lakot, joista aiheutuu suurta haittaa ulkopuolisille, nyt 70 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä ajattelee näin, kertoo Metelinen.

Kevään Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin nyt ensi kertaa, mihin suomalaiset laittaisivat poliittisen lakkoilun rajat.

Suomalaisista 17 prosenttia on sitä mieltä, että työajalla ei pidä protestoida lainkaan. Vastaajista 27 prosentin mielestä lakkojen kestoa ei pidä rajoittaa lainkaan.

Suomalaisista 62 prosenttia on sitä mieltä, että poliittisille lakoille pitäisi asettaa lakon keston suhteen ainakin jonkinlaiset rajat. Enemmistö (56 %) on myös sitä mieltä, että tuon rajan pitäisi olla melko lyhyt, korkeintaan kahdesta kolmeen vuorokautta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen esittämälle korkeintaan 24 tunnin kestolle löytyy tutkimuksessa 42 prosentin kannatus.

– Nyt saatujen kyselytulosten valossa voidaan tulkita, että kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät odottavat hallituksen vievän uudistuksensa loppuun saakka punavihreiden puolueiden kannattajien halutessa torpata ne. Keskusta näyttäytyy oppositiossa poikkeuksena, koska sen äänestäjien enemmistö kallistuu lakkojen rajoittamisen kannalle, summaa Metelinen.

Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

SDP:n varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari esitti kuuluisan säästölistan 1994, jolloin Suomen julkinen talous ui syvissä vesissä.
Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Pieni, mutta äänekäs joukko levittää valheita Suomesta ja suomalaisista, Seida Sohrabi sanoo näkökulmassaan.
Mainos