Suomalaiset tervehtivät naapureitaan tunnollisesti, mutta kahvikutsut naapurin luo jäävät usein haaveeksi.
Asuntosäätiön tutkimuksen mukaan yli puolet (54 %) suomalaisista ei koe voivansa mennä naapurin luo kylään. Samalla joka kymmenes (10 %) toivoisi viettävänsä enemmän aikaa naapureidensa kanssa.
Vaikka naapurin ovikelloa ei soiteta kyläilymielessä, toimii arjen vuorovaikutus naapurustoissa hyvin: lähes kaikki suomalaiset (95 %) tervehtivät naapureitaan, ja valtaosa (73 %) tuntee jonkun naapureistaan nimeltä.
Yhteiset hetket naapureiden kanssa jäävät kuitenkin vähiin: jopa 71 prosenttia suomalaisista kertoo, ettei omassa kotitalossa järjestetä esimerkiksi lainkaan pihatalkoita, juhlia tai muita yhteisiä tilaisuuksia. Useimmiten naapurit kohtaavat käytännön asioiden äärellä, kuten kotitalon asioita hoidettaessa (48 %).
– Tutkimuksemme osoittaa, että arkeen kaivataan enemmän kohtaamisia ja yhdessäoloa. Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistäkin hetkistä, kuten tervehdyksestä rappukäytävässä tai kotipihalla jutustelusta. Olemme Asuntosäätiössä havainneet, että juuri arjen kohtaamiset vahvistavat naapurisuhteita, ja tekevät asumisesta viihtyisämpää ja turvallisempaa, Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen kertoo tiedotteessa.
Naapurikyläily on selvästi harvinaisempaa nuorilla. Nuorista 18–24-vuotiaista vain joka neljäs kokee voivansa mennä naapuriin kylään, kun 55–69-vuotiaista lähes puolet (45 %) kyläilee naapurissa luontevasti.
Alueellisesti naapurikyläily koetaan luontevimmaksi Satakunnassa (45 %), Pohjanmaalla (49 %) sekä Kainuun ja Lapin seuduilla (48 %). Vähiten naapureiden kesken kyläillään pääkaupunkiseudulla (25 %).
Asuntosäätiön tutkimuksen mukaan naapuruston yhteisöllisyys, ja erityisesti naapurin säännöllinen auttaminen lisäävät onnellisuutta. Naapuriapu onkin arjessa yllättävän yleistä, mutta usein satunnaista: lähes puolet (44 %) suomalaisista kertoo esimerkiksi voivansa tarvittaessa lainata naapurilta tavaroita tai elintarvikkeita.
Naapurin säännöllinen auttaminen arkisissa askareissa on sen sijaan harvinaisempaa – vain 10 prosenttia suomalaisista kertoo auttavansa naapuriaan toistuvasti arjen askareissa.
Asuntosäätiön vuotuisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhdetta kotiin ja asumiseen. Väestökattavaan tutkimukseen osallistui huhtikuussa 1613 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia.