Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo varoittaa kuntien jääneen vaikeaan tilanteeseen kuluvalla hallituskaudella tehdyn sote-uudistuksen ja syventyvän rahoitusvajeen myötä. Hänen mukaansa on olemassa erittäin suuri huoli siitä, miten kuntakenttä tulee jatkossa selviämään sille annetuista tehtävistä.
– Kaikessa on kyse veronmaksajilta kerätystä yhdestä potista, oli kyse valtion tasosta tai hyvinvointialueista. Ensi vuoden osalta alijäämää on kahdeksan miljardia euroa ja hyvinvointialueiden rahoitustarpeen myötä melkein kymmenen miljardia euroa. Näkymä on todella vakava sen suhteen, että miten ihmisten peruspalvelut pystytään turvaamaan, Petteri Orpo sanoi Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa.
Kokoomusjohtaja kehui kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) aiempaa pohdintaa siitä, että kuntien vastuut voisivat vaihdella niiden koon mukaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti paneelissa valtiollisen sääntelyn tarvetta.
– Keskusteluissa sanotaan, että tehtäviä voidaan keventää. Mutta valtiota huudetaan samalla jatkuvasti apuun ja kysytään, että miksei tiettyjä asioita ole hoidettu. Kyllä puolustan sitä, että palveluntuottajille pitää olla sellaiset säännöt ja ohjaus, että voidaan huolehtia, että kansalaiset saavat hyviä sote-palveluita ja lapset hyvän koulutuksen kunnasta riippumatta, Sanna Marin totesi.
Petteri Orpo huomautti nykyisen valtionosuusjärjestelmän johtaneen erikoiseen tilanteeseen, jossa kuntien kannattaa houkutella erityisesti hyvätuloisia eläkeläisiä. Nopeammin kasvavien kuntien kulut sen sijaan kasvavat lapsiperheiden tarvitsemien palveluiden myötä.
– Tässä on todella iso ongelma, Orpo sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä on jatkossa pakko karsia. Hän vastasi silti kielteisesti kysymykseen siitä, pitäisikö seuraavalla vaalikaudella säästää kuntien menoista. Purran mukaan jatkossa olisi keskityttävä perusasioihin ja mietittävä, mitkä tehtävät ovat kuntasektorilla tärkeimpiä.
– Kannanotot ja suuret julistukset eivät auta, kun julkisen talouden tila on mikä on. Tehtävät ovat yli kaksinkertaistuneet, eivätkä kuntien tulot eivät riitä kattamaan menoja. Ilman ratkaisua tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä, Riikka Purra jatkoi.
Sähköntuotannon koko kapasiteetti käyttöön
Kuntaliiton kyselyn perusteella 26 prosenttia kunnista sanoi, että jäljellä on vain pieniä mahdollisuuksia sähkön lisäsäästöihin. Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo vakuutti poliitikkojen pyrkivän varmistamaan, että jokainen koti lämpiää myös tulevana talvena energiakriisistä huolimatta.
Hänen mukaansa vihreässä siirtymässä ja ilmastotoimissa piilee suurin mahdollisuus energiansäästöihin. Ohisalo toivoi erityisesti suurien kuntien energiayhtiöiltä reagointia tilanteeseen.
Petteri Orpo kiisti Maria Ohisalon esittämän väitteen siitä, että kokoomus olisi valmis tinkimään tulevien vuosien ilmastotavoitteista.
– Maria haluaa joka kerta ymmärtää asian väärin, jotta hän pääsee tekemään omaa politiikkaansa. Tarvitsemme nyt myös hiiltä ja turvetta eli kaiken kapasiteetin, jotta kodeissa riittää lämpöä ja yrityksillä energiaa. Tämä ei tarkoita, että pidemmällä aikavälillä tavoitteista jouduttaisiin luopumaan, Orpo sanoi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson luonnehti ehdotusta kapasiteetin nopeasta lisäämisestä ”puhtaaksi populismiksi”, joka voisi uhata mielikuvaa Suomen investointiympäristöstä.
Petteri Orpo sanoi pitävänsä tärkeänä, että Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen löydettäisiin uusi markkinaehtoinen ratkaisu. Ydinenergialainsäädäntöä olisi lisäksi avattava, jotta pienydinvoimaa voitaisiin hyödyntää lähitulevaisuudessa.
– Myös vetytalous voi olla Suomelle valtava mahdollisuus. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa tähän liittyen on jo miljardiluokan investointeja, Orpo sanoi.
