Kuntarahoituksen ennusten Suomen suhdannetilanne pysyy vielä vuoden alkupuoliskolla heikkona. Kustannuspaine, korkojen nousu sekä sote-uudistuksen korjauserät heikentävät merkittävästi myös kuntatalouden näkymiä.
Tuoreimmat inflaatioluvut euroalueelta ovat kuitenkin olleet säännönmukaisesti odotuksia korkeampia. Kiinan talouskasvun nopea piristyminen saattaa myös kääntää raaka-aineiden hinnat uudelleen nousuun. Inflaatio-ongelmaa ei ole vielä nujerrettu, ja Euroopan keskuspankki voi joutua nostamaan korkoja selvästi enemmän kuin vielä vuoden alkaessa odotettiin.
Kuntarahoituksen mukaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurannaisvaikutukset näyttäisivät lopulta iskeneen Suomen talouteen euroalueen keskiarvoa pahemmin.
– Venäjän kaupan tyrehtyminen on huomattavasti heikentänyt nettoviennin kehitystä. Korkotason nopea nousu on puolestaan purrut kotitalouksiin, joiden velat ovat tyypillisesti sidottu lyhyisiin rahamarkkinakorkoihin.
Kuntarahoitus homauttaa, että Suomi painui jo vuoden 2022 toisella puoliskolla tekniseen taantumaan. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä kysyntätekijöiden heikentyminen oli hyvin laaja-alaista. Erityisen voimakkaasti laskivat vienti ja investoinnit.
Kokonaisuutena BKT kasvoi viime vuonna vielä noin kaksi prosenttia edellisvuodelta siirtyneen mittavan kasvuperinnön ansiosta. Vuoden 2022 sisällä Suomen talous ei kuitenkaan kasvanut käytännössä lainkaan.
Vuosi 2023 lähti Suomessa liikkeelle laskevalla käyrällä ja rahapolitiikan yhä jatkuvat kiristykset lisäävät korkoherkän talouden epävarmuutta. Yksityisen kulutuksen ja investointien näkymä on heikko vielä ainakin vuoden 2023 alkupuoliskolla. Erityisesti asuntokauppa ja rakentaminen pysyvät toistaiseksi alamaissa.
Toisaalta energian hintojen lasku, euroalueen näkymien kirkastuminen sekä toiveet Aasian viennin vedosta helpottavat jatkossa myös Suomen suhdannetilannetta.
– Vaikka talouden tulevaisuuden näkymä on jonkin verran parantunut, emme tässä vaiheessa muuta kasvun perusennustettamme. Näyttöä kysyntätekijöiden kestävästä vahvistumisesta tarvitaan vielä lisää. Arvioimme edelleen, että BKT supistuu tämä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2024, Kuntarahoitus ennustaa.
Työllisyystilanne syvää taantumaa torjuva tekijä
Työllisyystilanne näyttää Suomessa edelleen vahvalta ja on tärkein syvää taantumaa torjuva tekijä. Työllisyysaste on yhä historiallisen korkealla tasolla, eikä työttömyysastekaan ole vielä juuri noussut.
– Silti joitakin ensioireita työllisyyden heikkenemisestä on jo nähtävissä. Tehtyjen työtuntien määrä aleni viime vuoden viimeisellä neljänneksellä varsin voimakkaasti, eikä avoimia työpaikkojakaan ole enää yhtä runsaasti kuin kevään 2022 huipussa.
– On odotettavissa, että käynnissä oleva minitaantuma jonkin verran nostaa työttömyyttä kuluvan vuoden aikana. Arvioimme keskimääräisen työttömyysasteen olevan sekä tänä että ensi vuonna 7,3 prosenttia, Kuntarahoitus arvioi.
Euroopan inflaatio on odotuksia sitkeämpi
Euroopassa inflaatio taittuu Yhdysvaltoja hitaammin, sillä hintajäykkyyksiä on enemmän. Hintojen joustamisen hitaus pätee myös Suomeen. Pitkät sopimushinnat päivittyvät vaiheittain ja inflaatiopaine venyy pidemmälle ajalle.
– Viime kuukausien kehityksen vuoksi joudumme nostamaan kuluvan vuoden inflaatioennusteemme 5,0 prosenttiin. Vuonna 2024 arvioimme inflaation alenevan 2,3 prosenttiin.
Kustannuspaine tuntuu Kuntarahoituksen mukaan myös valtion ja kuntien taloudessa.
– Valtiolla erityisesti korkokustannukset sekä menot indeksisidonnaisiin sosiaalietuuksiin kasvavat voimakkaasti. Kunnissa puolestaan käyttömenoissa on laaja-alaista kasvua, jota on vaikea vyöryttää esimerkiksi asiakasmaksuihin. Alkuvaiheessa inflaatio saattoi kasvattaa verotuloja, mutta jatkossa kustannusten nousu lisää julkisen talouden alijäämiä. Nämä alijäämät osin puskuroivat kansalaisten kohtaamia inflaatiovaikutuksia.
– Kustannuspaine ei kuitenkaan lopullisesti häviä, sillä julkisen talouden alijäämät on ennen pitkää katettava, mikä näkyy kotitalouksille heikompana palvelutasona tai korkeampina veroina ja maksuina. Samalla osa inflaatiopiikin negatiivisista vaikutuksista levittyy pitkälle tulevaisuuteen, Kuntarahoitus toteaa.