Valtion vuoden 2024 budjettiesitys on juuri valmistunut ja siinä hyvinvointialueiden rahoitukseen suunnataan 24,7 miljardia euroa.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) muistuttaa kolumnissaan, että kyseessä on todella suuri summa, yli neljäsosa koko valtion budjetista.
– Siksi on selvää, että hyvinvointialueiden talouden tilanne vaikuttaa merkittävästi myös julkisen talouden vahvistamistavoitteisiin.
Hyvinvointialueiden toimintaan ja talouteen liittyy merkittäviä haasteita, kuten ikääntyvä väestö, alan henkilöstöpula sekä kohonneet kustannukset.
– Lähes kaikilla alueilla on jo valmisteltu muutos- ja säästöohjelmia, jotka sisältävät toimenpiteitä muun muassa palvelurakenteeseen ja -verkkoon, digi- ja etäpalveluihin, tukipalveluihin, hankintoihin ja henkilöstöön, Ikonen kirjoittaa.
– Alueiden tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tilikauden tulos voi olla vuoden lopussa yli miljardi euroa alijäämäinen, mutta ennusteisiin liittyy vielä epävarmuutta.
Ikosen mukaan julkisessa keskustelussa pitäisi muistaa, että sote-uudistus on vielä varsin tuore ja alueiden toiminnan vakiintumiseen menee aikaa.
– Rahat ja henkilöstö eivät riitä nykyisellä tavalla organisoidun ja toteutetun sote-palvelujärjestelmän ylläpitoon. Alueiden tulee jatkaa rohkeaa uudistamista. On selvää, että palveluita ei voida tuottaa samalla mallilla kuin aiemmin.
– Jotta ihmisten hoiva saadaan turvattua, kehittämisessä ja ratkaisuissa pitää käyttää laajalti erilaisia keinoja ja lähestyä asiaa eri suunnista. Nykyisiä jonoja puretaan Kela-korvausta kehittämällä. Samaan aikaan hoidon painopistettä on pyrittävä siirtämään kohti varhaisempaa tukea ja ongelmien ehkäisyä ajoissa, Ikonen jatkaa.
Hallitus on Ikosen mukaan sitoutunut yksinkertaistamaan hyvinvointialueiden sääntelyä. Syksyllä käynnistettävällä sote-palvelureformilla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädäntö sekä siihen liittyvä ohjaus. Lisäksi poistetaan esteitä muun muassa palveluiden integraation ja henkilöstön riittävyyden edistämiseksi.
Ikonen korostaa, että vielä on ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä tulevaisuudesta tai rahoituksen riittävyydestä. Rahoituksen riittävyyden varmistamiseen on kuitenkin lakisääteiset prosessit. Alueiden taloustilanteeseen palataan ensi kevään hallituksen kehysriihessä.
– Tuoreimmassa budjetissa esimerkiksi varataan rahoitusta sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistettävälle ohjelmalle, tuetaan ikäihmisten toimintakykyä, kotona pärjäämistä ja omaishoitajia sekä rahoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelmaa.
Myös hyvinvointialueiden ohjaus Ikosen mukaan uudistetaan, jotta päästään yhtenäisiin ja selkeisiin tavoitteisiin.