Lähes 75 prosenttia aikuisista suomalaisista kokee negatiivisia tunteita tai merkityksettömyyttä asuinkuntansa tai -kaupunkinsa valtuuston toimintaa kohtaan, käy ilmi NayaDayan, YouGovin ja Statistan yhteistyöllä toteutetusta empatiatutkimuksesta.
Tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten tunteita omaa asuinkuntaa- tai kaupunkia sekä valtuuston toimintaa kohtaan. Tulosten perusteella lähes kaksi kolmesta kokee asuinkuntaansa tai -kaupunkiansa kohtaan positiivisia tunteita. Viidenneksen tunteet ovat negatiivisia. Yleisimpiä tunteita ovat tyytyväisyys (27 %), pettymys (10 %) ja ylpeys (9 %).
Positiivisia tunteita omaa asuinpaikkakuntaa kohtaan kokevat muita yleisemmin yli 50[nbsp]000 asukkaan kaupungeissa (muualla kuin pääkaupunkiseudulla) asuvat (68 %), toimihenkilöt (75 %), hyvätuloiset (72 %) sekä vihreiden (75 %), SDP:n (72 %) ja kokoomuksen (72 %) kannattajat.
Negatiivisia tunteita kokevat muita useammin maaseudulla asuvat (28 %), miehet (23 %), nuoret aikuiset (24 %), vain peruskoulun käyneet (27 %), perheettömät (24 %) sekä keskustan (32 %) tai RKP:n (32 %) kannattajat.
Merkityksettömyyttä kokevat muita yleisemmin alle 10[nbsp]000 asukkaan kunnissa asuvat (22 %), vain peruskoulun käyneet (20 %) ja sitoutumattomat (21 %).
Päätöksenteko monelle merkityksetöntä
Tunteet oman asuinkunnan tai -kaupungin valtuuston toimintaa kohtaan polarisoivat suomalaisia voimakkaasti. Negatiiviset tunteet (37 %) ovat positiivisia (27 %) yleisempiä.
Negatiivisuus kunnallista päätöksentekoa kohtaan on yleisintä 50[nbsp]000-100[nbsp]000 asukkaan kaupungeissa (43 %). Positiivisuutta on eniten maaseudulla (32 %), mutta sielläkin negatiivisuus on yleisempää (36 %). Yleisimpiä tunteita ovat pettymys (21 %), kiinnostus (9 %) ja tyytyväisyys (6 %).
Vain 20 prosenttia vastaajista kokee valtuustojen toimintaa kohtaan tunteita, jotka ennakoivat positiivista ja osallistuvaa käyttäytymistä. Seitsemän prosenttia on passiivisia, 31 prosenttia lamaantujia ja välttelijöitä, ja kuusi prosenttia vastustajia.
Yli kolmannes ei koe valtuustojen toimintaa kohtaan mitään tunteita eli tulos voidaan tulkita merkityksettömyydeksi.
Merkityksettömyys on erityisen yleistä vihreiden kannattajien ja sitoutumattomien (molemmissa 46 %), nuorten aikuisten ja perheettömien (molemmissa 52 %), vain peruskoulun käyneiden (41 %), opiskelijoiden (60 %), pääkaupunkiseudulla asuvien (41 %) sekä pienituloisten (38 %) keskuudessa. Välinpitämättömyys on suurempaa, mitä nuoremmista ikäluokista on kyse.
– Suomalaisista peräti kahdella kolmanneksella kokemukset valtuustojen toimintaa kohtaan indikoivat merkityksettömyyttä, lamaantumista tai välttelevää käyttäytymistä. Alle joka kymmenes tuntee poliittista päätöksentekoa kohtaan kiinnostusta. Äänestysaktiivisuuden ja demokratian kannalta tulos herättää huolta, NayaDaya toimitusjohtaja Timo Järvinen sanoo.
Tutkimuksen tunnedata kerättiin YouGovin online-paneelin avulla 20.-22.1.2021. Otos (1[nbsp]001) kiintiöitiin iän, sukupuolen ja sijainnin perusteella vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla. Data analysoitiin NayaDaya Oy:n kehittämällä empatia-analytiikalla, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, Geneven yliopiston tutkimukseen sekä käyttäytymistä, sitoutumista ja osallisuutta ennakoivaan algoritmiin.
