Talouspolitiikan arviointineuvosto, viisihenkinen professoriryhmä, kehottaa päättäjiä sallimaan väliaikaisesti vähimmäispalkkoja matalammat palkat.
– SOS-hallitus on ajanut palkka-alea kuin käärmettä pyssyyn. Ei tosin väliaikaisesti, vaan pysyvästi, Kyösti Suokas kirjoittaa blogissaan.
– Olen kolme vuosikymmentä vääntänyt työnantajien kanssa palkoista eikä näillä ole ollut koskaan rahaa. Uskooko joku tosissaan, että sitä joskus löytyy. Jos palkat pudotetaan vitoseen, niitä ei enää koskaan ole varaa korottaa. Halukkaat tekijät vain kärrätään yhä kauempaa entistä matalamman elintason maista, hän jatkaa.
Suokas veistelee, että professorit ovat tutkimuksessaan tehneet myös sen yllättävän havainnon, että palkkojen alentamisen myötä syntyy paine riittävästä toimeentulosta.
– Todella oivaltavaa. Tulee mieleen takavuosien väitöskirjatasoinen tutkimus, jossa todettiin, että rappusia konttimalla pesevän selkä kipeytyy todennäköisemmin kuin varrellista moppia käyttävällä.
Suokas kirjoittaa, että pelkkä palkkojen lasku ei viisasten kerhon mukaan riitä.
– Myös työttömien työnhakijoiden työssäkäyntialueen laajentaminen on tarpeen. Pimeillä Itä-Suomen polanteisilla teillä sadan kilometrin päivittäiset työmatkat ovat yhteisvaluutan aikana liian lyhyitä. Ne pitänee virittää yli kahteensataan.
Suokkaan mukaan ongelmaksi muodostunee tässäkin paine riittävästä toimeentulosta.
– Kun muutaman euron tunti tienaava pätkätyöläinen ajaa satojen kilometrien päivittäisiä matkoja, tulopuoli muuttuu miinusmerkkiseksi. Siitä huolimatta, että teitä saa ainakin toistaiseksi käyttää ilman operaattorien, autokauppiaiden ja vakuutusyhtiöiden ylimääräistä rahastusta.
Suokkaan mukaan Rakennusliiton kuuden euron työkokeilu ei ole mikään yleisesti sovellettavissa oleva palkka-ale.
– Se perustuu tarkoin säädeltyyn paikalliseen sopimiseen ja ihmisten vapaaseen tahtoon. Jos mallia yritetään käyttää keppihevosena kurjassa asemassa olevien duunareiden edelleen kurjistamiseen, pilataan totaalisesti tämäkin vilpitön yritys.
